Kirjoitan tätä samassa huoneessa, jossa näpyttelin viime syksynä fiilispäivityksiä kun Barona oli vielä järjestelyvaiheessa. Spektaakkelista on nyt 4 vuorokautta. En voi vielä katsoa keikkakuvia liikuttumatta. Etenkään sitä ruutua, jossa poseeraamme lavalla koko työryhmän voimin lauantain vedon jälkeen. Näky on vaikuttava. Niin moni ihminen näki niin paljon vaivaa spektaakkelimme eteen. Kaikista upeinta on se, että vaikka keikkoihin latautui vuoren kokoiset odotukset, onnistuimme porukalla jopa ylittämään ne. Se oli paitsi lahjamme teille, myös teidän lahjanne meille. Baronan yleisö oli kerta kaikkiaan paras mahdollinen. Juuri sellainen jonka edessä jokainen bändi haluaisi esiintyä. Tunnelma oli oikeasti maaginen; en ole aiemmin kokenut mitään vastaavaa, vaikka tosi monia tosi hienoja iltoja olenkin urani aikana nähnyt.

Sen sijaan, että kertoisin keikoista jotain omakohtaista, on paljon kiinnostavampaa lukea yleisöstä käsin koettuja fiiliksiä. En osaisi itse kirjoittaa asiasta puoliksikaan yhtä osuvasti. Jälkihavinoita ja palautteita on ollut käsittämättömän hienoa lukea. Vaikka tiesin bändimme osuneen vuosien varrella moniin hermokeskuksiin, en ikinä osannut arvata, että yhtyeemme merkitsee niin paljon niin monelle. Ja vaikka tiesin bändimme olevan kovassa iskussa, esimerkiksi arvostamani kollegani Aki Tykin kirjoitus ja muut keikkaraportit – Rumban arviosta puhumattakaan – teki kieltämättä hyvän mielen. Spektaakkelia jumpattiin kuitenkin kasaan lähes koko kalenterivuoden ajan valtavalla porukalla ja kovan työn jälkeen on huojentavaa huomata sen kelvanneen. Rumban kirjoitus lämmitti etenkin siksi, että sen laatija tuntuu olevan kosketuksessa Apiksen syvän ytimen kanssa.

Keikkojen massiivisista puitteista huolimatta niitä tuntui sävyttävän valtava lämminhenkisyys, joka kantoi ekan biisin alusta vikan biisin loppuun. Ehkä juuri tästä syystä oli pakko soittaa jotkut kappaleet huulta purren. Huippuhetkiä oli paljon ja fiilis kerrassaan sanoinkuvaamaton, vaikka sitä olenkin tässä yrittänyt jotenkin sanoiksi pukea. Keikkojen jälkeinen olotila oli vähintäänkin erikoinen, kului tuntikausia ennen kuin ylipäänsä pääsi takaisin omaan itseensä. Se, että meidät oli buukattu vielä tiistai-illaksi telkkariin soittamaan, kääntyi lopulta eduksemme. Mielen piti nimittäin säilyä keskittyneessä olotilassa vielä hetken aikaa Baronan jälkeen, joka oli hyvä asia. Muussa tapauksessa tyhjä olo olisi todennäköisesti lyönyt sunnuntaina aikas lujaa päin pläsiä. Nyt kuitenkin saimme pehmeän laskeutumisen ja siinä ohessa komeat versiot parista biisistämme. Etenkin ”Sun Kohdalla” pläjähti ison bändin kanssa hienosti! Jos missasitte eilen Urheilugaalan, käykää ihmeessä väijymässä vaikka YLE Areenasta…

Pidemmittä jorinoitta haluan vielä kerran kiittää sydämeni pohjasta teitä, jotka tulitte katsomaan Barona-keikkojamme. Te annoitte meille mahdollisuuden superviikonloppuun, joka ei ikinä liukene mielestäni. Lämmin kiitos myös kaikille spektaakkelin toteutukseen osallistuneille ihmisille – bänditovereille, toimihenkilöille, tekniikalle, näyttelijöille, tanssijoille, kotiväelle, vapaaehtoisjengille sekä yhteistyökumppaneille. Nähdään ja kuullaan taas. Hyvää vuotta 2015, ainakin tämä alkoi komeasti!

Lämmöllä,

Sipe

Tasan kuukauden päästä ensimmäinen oma jäähallikeikkamme on enää muutaman hetken päässä. Tässä vaiheessa vetelemme esiintymisasuja päällemme, sovittelemme korvamonitorit paikoilleen ja kuuntelemme yleisön kohinaa takahuoneen verhon raosta. Otamme myös työryhmän kanssa oman hiljaisen hetkemme, kuten kaikkina muinakin keikkailtoina tänä syksynä. Näistä elementeistä ammennamme sen räjähtävän voiman, jolla jokainen kuluvan rundin keikka on polkaistu käyntiin. Kiertue on ollut sanalla sanoen huikea. Pilettien loppumisen trendi vain jatkuu illasta toiseen ja ryhmän jokaisen tyypin toiminnasta paistaa ilo ja tekemisen meininki. ONNEKSI tätä rundia on vielä pari vkonloppua jäljellä, tammikuun jäähallispektaakkeleista puhumattakaan.

Baronan lähestyessä kiire kasvaa lumivyöryn lailla, joskin moni asia on toisaalta jo loksahtanut paikoilleen. Järjestelyt ovat sujuneet hyvin ja aikataulussakin olemme pysyneet jopa kiitettävästi. Keikkojen välistä vapaa-aikaa ei tosin tästä johtuen ole ollut, mutta tammikuun juhlaviikonloppu on todellakin kaiken sen arvoista. Tässä vaiheessa kun show on kristallisoitunut meillekin, voin kertoa, että nuo keikat eivät tule jättämään kylmäksi. On niin hienoa päästä tarjoamaan teille jäähallivedot! Kiitos vielä mahdollisuudesta, tulemme lunastamaan sen varmuudella.

Pakko raottaa lähimenneisyydestä vielä sellainen seikka, että olemme viettäneet paljon aikaa viime keikkojen välipäivinä studiolla. Tämä kokoonpano on toisin sanoen päässyt viimeinkin taltioimaan uutta musiikkia ja se on tuntunut hyvältä. Sessiot ovat itse asiassa sujuneet paremmin kuin aikoihin; en muista, milloin olisin ollut yhtä innostunut uusista Apulanta-biiseistä. Pakkohan tässä on alkaa ajattelemaan, että tämä lupaa hyvää tulevan materiaalin osalta…

Oheistan muutaman kuvan viime vkonlopusta, jolloin kävimme Kuopiossa sekä Helsingissä. Tämän viikon lopussa matkaamme Poriin, Seinäjoelle sekä Varkauteen. Nähdään!!! Kuunnelkaa tässä välissä vaikka vähän joululauluja…itse ainakin olen pyöritellyt niitä jo aika ajoin stereoissa, kun semmoinenkin juhla tähän väliin vielä osuu ja siihen virittymiseen liittyy aina vähän taikaa.

Lämmöllä,

Sipe

—Kuvia otti Mehtis ja Riikka Myöhänen—

Huomenna aamuyöllä kello 04.00 siirrämme uinuvat kehomme karavaanin uumeniin horrostamaan kohti Rovaniemeä, Kemiä ja Oulua. Tie vie siis tällä kertaa pohjoiseen. Rundimme on rullannut jo seitsemän viikkoa eteenpäin. On huikeata huomata, että siitä on muodostumassa paras tähänastisista. Jo ensimmäiset keikat antoivat viitteitä jostain erityisestä, bändin kemia tuntui loksahtaneen kohdalleen ja piletit myytiin loppuun joka ilta.

Yleisöä on ollut enemmän kuin koskaan aiemmin keikoillamme ja meininki on ollut sen mukaista. Orkesteri on liekeissä ja yleisboogiessa tuntuu tekemisen ilo. Matkan varrella tapahtuu aina kaikkea pientä ja vähän suurempaakin. Hämeenlinnan keikalla kävi sellainenkin allekirjoittaneelle ennenkokematon tapahtuma, että poljin innostuksissani Bassarini pedaalin kalvosta läpi. Tunnelma pysyi kuitenkin katossa hetken aikaa muun bändimme käsissä ilman lyömäsoittajaa. Minut ja bassorumpu liitettiin vielä mukaan teipillä korjattuina, molemmat. Teippiä ovat kaivanneet viime viikkoina myös ranteeni, jotka ovat ottaneet vähän itseensä valtavan soittomäärän myötä. Ville on osoittautunut onneksi paitsi loistavaksi basistiksi, myös erinomaiseksi kinesioteippaajaksi ja hyväksi ystäväksi.

Viime lauantaina kävimme soittamassa Peurungan loppuunmyydylle areenalle. Meidät pitkään tuntenut järjestävä taho äityi kertomaan bändin olevan taas oikealla tiellä. Sellainen tuntuu hyvältä, kuten myös erään radiotoimittajan huomio, jonka mukaan Apulanta elää nyt uutta kevättä. Olemme todella otettua tästä, sekä ylipäänsä siitä, että olette ottaneet meidät taas näin omaksenne. Ei voi olla muuta kuin kiitollinen siitä, että bändissä oleminen antaa taas todella paljon. Varsinkin kun välillä tuntuu, että maailman uutiset käyvät yhä synkemmiksi ja surullisimmiksi.

Keikkojen välissä olemme järjestelleet niitä tammikuun isoja konsertteja, sekä tapailleet uusia biisejä. Tänään otimme Tonin ja Villen kanssa treenikämpällä muutamasta uudesta veisusta demoversiot talteen. Voin kertoa, että toimii!!!!

Ohessa hieman kuvia viime viikkojen meinigeistä suurilla ja pienemmillä näyttämöillä. Muistakaa syksyn pimetessä olla onnellisia yksin ja yhdessä!

-Sipe

Ihminen on aika pieni yksikkö, kun pääsee tarpeeksi suureen tilaan. Omassa maailmassani tunsin eilen olevani todella pieni poika, kun kävimme mittailemassa Baronan paikkoja ja sijoittamassa lavan, matomontun yms. silmämääräisesti oikeisiin kohtiin. Voin kertoa, että mielikin oli kuin pienellä pojalla, kun kuvittelin Teidät katsomoon. Oli vähintäänkin huikeata ajatella, että soitamme kyseisessä paikassa heti 2015 alkajaisiksi. Aika kului kuin siivillä, kun tutustuimme huolella areenaan sekä esiintyjän että yleisön näkövinkkelistä. Tsekkailimme kaikki eri paikat ja katsomosektorit läpeensä ja varmistimme, että lipun ostaneilla on varmasti hyvä olla.

Areenaspektaakkelin suunnitteluun kuuluu tosi paljon muutakin kuin biisilistan kirjoittaminen. Erilaisia suunnittelupalavereja pidetään lähes päivittäin. Käsillä olevan kiertueemme välipäivät menee enemmän tai vähemmän jäähallispektaakkelin parissa. Miitinkejä ja aivoituksia otetaan sellaisistakin asioista, joita emme osanneet edes etukäteen ajatella. Konserttiemme toteutuksessa on mukana satoja ihmisiä ja lopun kaiken paletti on kuitenkin meidän käsissämme. Vaikka Barona-matka onkin vasta alussa, se on ollut jo tähän mennessä tosi antoisa, vaikkakin tietenkin myös työläs. Kuinka hieno fiilis lavalla tuleekin sitten tammikuun alussa olemaan, kun olemme viimein saaneet kaiken mahtavuuden siirrettyä aivoituksistamme konkretian tasolle. Keikoista tulee ikimuistettavat, voin luvata sen jo nyt! Lämmin kiitos vielä kaikille Teille, jotka annoitte meille tämän mahdollisuuden.

Lyötyämme eilen lavarakennelman mitat paikan päällä lukkoon selvisi, että voimme vapauttaa vielä muutamia lippuja myyntiin. Koska lavaa ”työnnettiin” lähemmäs takaseinää, lippuja vapautuu pieni määrä sekä permanto- että istumapaikoilta. Sanomattakin on selvää, että TORSTAINA KANNATTAA OLLA AJOISSA LIIKKEELLÄ, mikäli ei ole vielä pilettiä onnistunut hankkimaan.

Barona, sekä koko syksy muutenkin on puhaltanut bändimme aivan uuteen liekkiin. Kuten Toni kirjoitti, käsillämme on tähän mennessä paras kiertueemme. Se on totta. Ja se on paljon sanottu. Kaikki keikkamme ovat olleet loppuunmyytyjä ja bändiin on tarttunut valtava energia sekä tekemisen ilo. Ohessa muutama otos viime vkonlopulta. Kiitos Loimaa ja Tavastia!!1! Ensi vkonloppuna näemme Mikkelissä sekä Hämeenlinnassa!

Lämmöllä,

Sipe

yhtä sun toista vuosien varrella; listoja on vallattu ja ennätyksiä rikottu, oman jäähallikeikan järjestäminen oli siltikin asia, jota jännitti ihan hulluna. Emme voineet tietää, tahdotteko te tykittää kanssamme niin isosti, kuin me haluamme. Toki olemme huutaneet laulujamme useasti kimpassa isoillakin festareilla, mutta tammikuinen Barona-keikka on suurin itse järjestämämme konsertti tähänastisen taipaleemme aikana.

Kun huomasimme, että liput livahtivat käsistämme ennen kuin sitä ehti edes itse tajuta, oli fiilis aika epätodellinen. On uskomatonta saada kokea tämmöisiä fiiliksiä kaikkien näiden vuosien jälkeen. Millainen tunnelma itse keikalla sitten mahtaakin olla, kun nyt jo liekittyy näin hyvin!!! Iso kiitos teille, jotka annoitte meille tämän mahdollisuuden. Emme petä odotuksianne, keikasta tulee ikimuistoinen, sen voin luvata. Annamme vain ja ainoastaan parastamme. Sen te sekä myöskin me olemme ansainneet.

Ainoa asia joka tällä hetkellä harmittaa on se, että todella moni keikalle haluava tuntuu jääneen ilman pilettiä. Itsellenikin on tullut tästä aiheesta enemmän yhteydenottoja, kuin mistään yksittäisestä tapauksesta urani aikana. Emme voi vielä luvata mitään, mutta varovaisesti toivon meillä olevan ehkä joitakin hyviä uutisia aiheesta luvassa ihan lähitulevaisuudessa…josko tässä vielä jotain keksisi. Ainakin teemme kovasti töitä sen eteen. Kaikkemme toisin sanoen.

Ohessa vielä tuttuun tapaan pari valokuvaa viime vkonlopun keikoista. Syyskiertueemme lähti upeasti käyntiin Lahdesta ja Jyväskylästä. Kiitos kaikille osallistujille! Ensi viikonloppuna tapaamme Joensuussa ja Kouvolassa. ISO kiitos teille, jotka ostitte nuo keikat jo ennakkoon täyteen. Voin luvata, että meille tulee kuuma!!!

Lämmöllä,

Sipe