Apulannan upeista konserttisalikeikoista julkaistaan DVD ja Blu-ray!

Mukana Mirja Pyykön 110 minuutin erikoishaastattelu Tonin, Sipen ja Villen kanssa.

Maamme suurin rockyhtye Apulanta esiintyi keväällä ennennäkemättömällä kokoonpanolla loppuunmyydyille konserttisaleille ympäri maan. Ylistystä saanut Älä usko lauluihin -konserttisalikiertue sisälsi yhteensä 13 keikkaa, joista Lahden Sibeliustalon 24.3. keikka taltioitiin kokonaisuudessaan. Taltiointi tulee yksinoikeudella myyntiin Prismoihin ja osaan S-marketeista 22.8.

Keikkataltiointi on poikkeuksellinen kokonaisuus ja sillä nähdään niin a cappella sovituksia kuin härkäsiä puoliakustisia versioita Apulannan kappaleista. Mukana on myös erittäin harvinaisia Apulanta-kappaleita, joita ei ole kuultu livenä vuosiin.

– On todella hieno juttu, että Älä usko lauluihin -konsertti saatiin taltioitua viimeisen päälle tyylillä, Apulannan Sipe Santapukki toteaa.

Konserttisalikiertueen keikkakokoonpanoon kuuluu bändin lisäksi viulisteja, pianisti, sellisti, harpisti, kantele ja sähköviulu, joten uskomaton livekokemus omalta kotisohvalta on taattu! DVD ja Blu-ray sisältävät keikkataltioinnin lisäksi extramateriaalia: still-kuvia kiertueelta sekä liki kaksituntisen bändin erikoishaastattelun, jonka on toimittanut legendaarinen Mirja Pyykkö. Haastattelu on kuvattu kiertueen jälkeen yhtyeen päämajalla, Apulandiassa.

Taltioinnista tehty DVD ja Blu-ray tulee yksinoikeudella myyntiin kaikkiin Prismoihin, suurimpiin S-marketeihin, sekä osaan ABC- ja Sale-myymälöistä sekä prisma.fi verkkokauppaan.

Apulanta
Älä usko lauluihin -konserttisalikiertue 2018
DVD, Blu ray
Julkaisupäivä: 22.8.

Konserttitaltiointi (kesto 89min):

I

Mitä kuuluu

Jumala

Teit meistä kauniin

Muistijäljet

Tuhka ja veri

Koneeseen kadonnut

Kadut

Kirous

Maanantai

 

II

 

Hiekka

Sun kohdalla

Maailmanpyörä

Routa

Zombeja!

Ravistettava ennen käyttöä

Amerika

Valot pimeyksien reunoilla

Pahempi toistaan

Mato 

Anna mulle piiskaa

 

Extramateriaalit:

Still-kuvat kiertueelta

Haastattelijana Mirja Pyykkö (kesto 110min)

 

Se on kesä nyt!

Tätä on nimittäin odotettu koko vuoden ajan! Sanotaan mitä hyvänsä, mutta festivaalikeikoilla kokee parhaimmillaan juuri sen tunteen, minkä vuoksi rokkibändejä ylipäänsä perustetaan. Toisinaan soittaessaan tuntuu jopa siltä, kuin katsoisi ruudulta jonkun oman suosikkiyhtyeen keikkaa. Tunnetta on vaikea kuvata, mutta hyvät festivaalivedot puhaltavat sieluun todellista elämää ja ikuisuutta. Viime viikonloppu avasi 2012 festivaalikautemme Saaristo Openin sekä Kivenlahti-Rockin myötä. Ohessa otos Kivenlahden kesäyöstä. Ei harmittanut yhtään. Eikä varmasti harmita myöskään tulevana lauantaina, kun karavaanimme suuntana on legendaarinen Provinssi-Rock!!!! Siellä tavataan!

Kuvagalleria

Hiihtokeskuksesta nuorisotalolle

Viime viikonloppu tarjosi toisistaan täysin poikkeavat vedot. Kuten kuvatkin kertovat, häppeningit olivat todellakin toistensa ääripäitä, joskin kerta kaikkisen upeita kaikki tyynni. Savonlinnassa veivattiin traditionaalinen klubikeikka, Vuokatissa isomman skaalan hiihtokeskuskonsertti ja Kuopiossa kaiken ikäisille sallittu nuorisotaloveto. Etenkin Kuopion keikka mietitytti etukäteen; olimmehan soittaneet SAMALLA KADULLA sijaitsevassa paikassa vain viikkoa aiemmin. Huolemme osoittautui kuitenkin turhaksi, sillä kyseinen keikka oli suorastaan mahtava! Jengi laittoi pystyyn ultimaaliset juhlat, orkesteri oli liekeissä ja kaiken lisäksi tämän hetken kovin lupaus, Rockama lämmitteli. Näitä lisää!!! Ylihuomenna pohjoiseen. Sitä on jo odotettu.

Kuvagalleria

Tampereella ja Turussa

…jatkoimme siitä, mihin Helsingissä jäimme. Meininki oli katossa, kuten lupasimme ja kuten kuvista näkyy. Kiitos miljoonasti osallistujille, teette hommastamme tekemisen arvoista ja saatte sen tuntumaan solutasolla. Pääsiäisenä näemme taas. Tahkolta aloitetaan, josta siirrymme Savon kautta edelleen pohjanmaalle, josta olen puolestani erityisen iloinen.

Kuvagalleria

Huomenna..

…se on KKP. Eli taas kerran tuomiopäivä.
Kaikki on tehty, mitä osattiin, ja muut teki vielä paljon enemmän. Nyt se on pois meidän käsistämme. Toivon, että otatte sen vastaan. Haaa! Ota vastaan!

Voisin tässä horista jotain siitä, miten hyvä lätty tämä on. Tai voisin jälleen kerran puhua paniikkia hipovasta jännityksestä. Oikeastaan en halua. Nimittäin, haluan kiittää.

Haluan ilmaista syvän ja sydämellisen kiitoksen kaikille teille, jotka olette olleet mukana matkallamme, joka on johtanut tähän pisteeseen. Ei ollut mitenkään itsestään selvää, että tätä levyä syntyy. Sen kanssa taisteltiin monet kerrat. Turhauduttiin ja itseluottamus mureni.
Kuitenkin se jokin kova ydin, sellainen luomisen sydänkipinä löytyi viime kesän ja syksyn keikoilta. Sieltä, missä kontakti niin musiikkiin, kuin yleisöönkin on käsinkosketeltavaa. Eli siis sieltä, missä musiikki oikeasti elää.
Kiitos teille, jengi, että olitte siellä. Merkityksen tajusi rundin jälkeen, kun sydän oli täynnä tahtoa ja koko bändi sykki luomisvoimaa (ja muutakin…). Vaikka mentiin perse edellä puuhun, niin teidän tuellanne, hyvät ihmiset, päästiin latvaan ja siitäkin yli. Ohessa polahti ilmoille tuo Kaikki kolmesta pahasta.

Huomenna KKP on teidän käsissänne. Ylpeinä ja kiitollisuudella annamme sen teille. Toivon ja uskon, että löydätte levyn kaaresta jotain koskettavaa. Ohjeeksi sanoisin, että kuunnelkaa sitä levyä niin, että levitätte Pihtiotteen kankaaksi ja siihen annatte muiden biisien maalata kuviot. Niin minäkin tein. Tai tehkää sillä jotain muuta, uutta. Toivon vain, että tuo musiikki antaa teille tunteita ja ajatuksia. Ehkä lohtua, tukea tai vaikka sitten vain ärsytystä.
Diggailkaa!

Lämmöllä

-Toni

Aivan kuin kaikki muutkin

Nämä kaverit ovat rocktähtiä. He riehuivat lokakuun puolivälissä Jyrkin hittikilpailussa alasti ja rikkoivat soittimia. Sitten he julkaisevat albumin, jossa yhdelläkään laululla ei ole nimeä, vaan pelkät järjestysnumerot. Kovia jannuja.

Perusjutut ovat kovilla kavereilla tallella. Kappaleet noudattavat tutuksi käynyttä Apulanta-rakennetta, jossa hiljaiset osuudet vuorottelevat äärimmäisten energiaryöpsähdysten kanssa. Ratkaisu ei ole uusi keksintä, eikä varsinkaan Nirvanan käsialaa, sillä se on periytynyt bändisukupolvelta toiselle. Silti se kuulostaa aina yhtä tehokkaalta.

Apulannalla on ollut voimakas halu uudistua, ja se on tapahtunut sopivan pienin askelin. Sovituksiin on uhrattu enemmän ajatusta, sillä suoraviivaisten rallien sekaan on sujautettu sekalaisia rytmikonenaksutuksia ja muita hälyääniä. Biiseissä on aiempaa enemmän pikku yllätyksiä. Kitarasoundi on lämpimämpi kuin aiemmin. Ei mitään mullistavaa, mutta sopivasti herättämään kiinnostusta. Idioottivarmat hitit albumilta ehkä puuttuvat, mutta ei täytebiisejäkään ole mukana. Tasainen kokonaisuus on ollut tärkeintä kundeille. Apulanta haluaa olla vaarallinen yhtye. Ja se on sitä ilman ylimääräistä sekoiluakin.

Jorma Jortikka, Soundi 11/98

4/5

 

Nimeämätön 8/93

Taidetapahtumaan kaivattiin enemmän soittamisen iloa

(Isossa kuvassa Toni ja Antti ja Mandy lavalla, tekstinä: Tuomaristo noteerasi Apulannan yhtyeeksi, jolla oli sävellyksissään tuoreita ideoita. Esiintymisessäkin oli reipasta menoa.

Heinolan talousalueen taidetapahtuma vietiin lauantaina kunniakkaasti läpi Kymenkartanon koululla.

Apulannalla uusia ideoita

Viidestä rock-yhtyeestä pääsi jatkoon Apulanta Heinolan maalaiskunnasta. Tuomaristo luonnehti Apulantaa yhtyeistä ainoaksi, jolla oli omissa sävellyksissään tuoreita ideoita.

Apulannan esiintymisessä paistoi selvästi soittamisen ja laulamisen ilo. Esiintymisessä ei ollut jälkeäkään siitä ilmeettömyydestä, joka vaivasi muita yhtyeitä.

Tuomariston mukaan kantaaottavuus ja rockin olemus tulivat Apulannan soitossa hyvin esiin.

Voitokkaan yhtyeen muodostavat Sipe, Antti ja Toni. Jenkkivahvistusta yhtye on saanut lyseonmäen koululla opiskelevasta vaihto-oppilaasta Mandysta.

Nimetön 93

Ympäristökasvatuksen palkinto Niemelän koululle

(kuvassa Toni ja Mandy, kuvatekstinä: Apulanta ja suvinen veisuu)

… lasten sirkusesitys jouduttiin aloittamaan uudestaan, kun esityksen taustamusiikki lakkasi.

Rytmiorkesteri Apulanta sitä vastoin oli kovastikin lasten ja nuorten mieleen. Ääntä ryhmä ainakin sai aikaan, sähkön avulla. Teemaviikon henkeen olisi kuitenkin sopinut paremmin kanankakkakvartetti, sillä väkilannoitteet ovat ympäristölle vain haitaksi.

Teemaviikko päättyi suvivirteen. Se ei koululaisia enää sytyttänyt, säestäjäkin oli hukassa.

Lähettänyt: Yksityiset arkistot