Tanssihovi
Meistä kaikista oli kiva päästä taas Lohjalle soittamaan, sillä Sari on maailman mukavin keikkajärjestäjä. Paikalle oli saapunut tuhatkunta ihmistä ja keikka oli sen mukainen eli erittäin energinen. Muuten keikasta ei oikein jäänyt mitään erikoista mieleen, vaan se oli kohtalaisen tyypillinen meidän keikka. Minä olin puolet illasta meidän myyntitiskillä, jossa kävi kauppa hivenen nihkeästi, mutta kivaa oli. Ja toisen puolen illasta vietinkin Sarin lumoissa ja se oli todella mukavaa.
Harvinaiseksi tämän keikan tekee se, että minä sain kyydin Tampereelle illalla nettilehden toimittajalta. Kiitos kyydistä. Onneksi sain kyydin kotiin, sillä muuten olisin ollut Tampereella vasta puolenpäivän jälkeen todella väsyneenä nukkumatta silmänräpäystäkään koko yönä.
Minulle tuli todella outo tunne tapahtuman loputtua. Minä en ollenkaan halunnut lähteä kotiin, eikä yleisökään olisi mennyt kotiin. Tuli sellainen tunne, että tämän haluaisi kestävän ikuisesti. Sinänsä vähän huolestuttavaa, sillä eihän näillä keikoilla nyt välttämättä maailman mukavinta ole. Yleisö joka vaivautuu paikalle on kyllä todella mukavaa, mutta se odottelu ja jumittaminen käy välillä sieppaamaan. Onneksi viikon päästä on uudet keikat ja uudet ihmiset.
Eli nähdään keikoilla. Terveisin Tuukka.
