Simo Santapukki Ohessa kuvia viime viikonlopusta. Oli jälleen niin hyvä meininki, ettei voi muuta kuin kiittää ja kumartaa. Kuten otokset kertovat, ei hikeä säästelty yleisönkään toimesta. Nyt vedetään hetki happea ja pidetään keikkabussi parkissa ensi vkonlopun ajan. Jaksetaan sitten vetää ensi viikko totaalisen täysillä ja lihaa säästämättä. Niin vedettiin muuten tänäänkin; saimme nimittäin juuri uuden videon matskut purkitettua. Siitä tulee TAJUTTOMAN KOVA!!! Lisää sitten tuonnempana…
Kaikki Kolmesta Pahasta-turnajaisemme ehti vapun aikana Poriin, Jyväskylään, Valkeakoskelle sekä Lahteen. Kauniiden kevätpäivien lisäksi saimme nauttia jälleen kerran siitä tosiasiasta, että meillä on maailman paras yleisö. Iso kiitos osallistuneille!!! Tänään käydään teeveessä keekoilemassa, perjantaina jälleen tositoimiin. Mikkelissä hikoillaan. Alkuillasta jääkiekon, ja loppuillasta hermeettisen rockshown parissa…
Viime viikonloppu tarjosi toisistaan täysin poikkeavat vedot. Kuten kuvatkin kertovat, häppeningit olivat todellakin toistensa ääripäitä, joskin kerta kaikkisen upeita kaikki tyynni. Savonlinnassa veivattiin traditionaalinen klubikeikka, Vuokatissa isomman skaalan hiihtokeskuskonsertti ja Kuopiossa kaiken ikäisille sallittu nuorisotaloveto. Etenkin Kuopion keikka mietitytti etukäteen; olimmehan soittaneet SAMALLA KADULLA sijaitsevassa paikassa vain viikkoa aiemmin. Huolemme osoittautui kuitenkin turhaksi, sillä kyseinen keikka oli suorastaan mahtava! Jengi laittoi pystyyn ultimaaliset juhlat, orkesteri oli liekeissä ja kaiken lisäksi tämän hetken kovin lupaus, Rockama lämmitteli. Näitä lisää!!! Ylihuomenna pohjoiseen. Sitä on jo odotettu.
Nyt alkaa meinaan löytymään, sanoisi S. Kopra! Pääsiäispyhien keikat olivat silkkaa juhlaa, kuten kuvista näkyy. Yleisöstä tuli meidän viides jäsen jokaisena iltana, josta lämmin kiitos kaikille osallistuneille. Keikoissamme alkaa olla taas sitä maagista yhteisöllisyyden tuntua, jota ei saa kepulikonsteilla ja joka tuntuu aina uudelta sekä käsittämättömän hienolta. Tämä saattaa kuulostaa kornilta, mutta näin vain on ja olen siitä hemmetin iloinen. Tästä on hyvä jatkaa jo ylihuomenna, jolloin suuntaamme karavaanimme kohti Savonlinnaa ja siitä pohjoiseen…
…jatkoimme siitä, mihin Helsingissä jäimme. Meininki oli katossa, kuten lupasimme ja kuten kuvista näkyy. Kiitos miljoonasti osallistujille, teette hommastamme tekemisen arvoista ja saatte sen tuntumaan solutasolla. Pääsiäisenä näemme taas. Tahkolta aloitetaan, josta siirrymme Savon kautta edelleen pohjanmaalle, josta olen puolestani erityisen iloinen.
…nimittäin kahden loppuunmyydyn Tavastian myötä. Kiertuetta ei olisi voinut hienommin avata, vielä kun yleisö loi saliin täysin ylittämättömän meiningin. Tunnelma vuorotteli ultimaalisen rock-mayhemin ja jopa maagisen hartauden välillä, joka paikoitellen sai bändinkin liikutuksen valtaan. Kiitos tästä. Teitte viikonlopustamme ikimuistoisen. Ei siihen ikinä kyllästy, että saa lähteä veivaamaan uuden levyn kappaleita livenä ja huomata, millaisiksi ne lopulta muodostuvat yhtyeen ja yleisön vuorovaikutuksen myötä. Tästä on hyvä jatkaa. Seuraavan kerran tapaamme Tampereella, jonne ei ainakaan ennusmerkkien mukaan ole odotettavissa yhtään laimeampaa iltaa…päin vastoin!!!
Päämajamme on nyt valjastettu bändikämpäksi. Rundin alkuun on enää alun toista viikkoa aikaa, joka tarkoittaa sitä, että veivaamme päivittäin KKP:n biisejä livekuntoon. Keskiviikkona kuulette viimein sen, mitä me olemme viime viikkoina kuunnelleet joka ikisenä iltana. Keikoilla nähdään!!!
Nyt on niin, että havina on hyvä. Oikeastaan paras mahdollinen! Tulin nimittäin juuri Zombeja!-videon kuvauksista ja voin kertoa, että meiniki oli silkkaa juhlaa. Tuukka pisti parasta pöytään, zombiarmeija veuhtoi lihaa säästämättä ja orkesteri nautti silminnähden joka hetkestä. Tuli myös vahvat takaumat ajoista, jolloin tuijoteltiin B-luokan horroria aamusta iltaan ja tehtiin kyseisen tyylisiä leffakyhäelmiä itse. Harvoin tulee näin vahvat videokicksit, kuin nyt. En todellakaan malttaisi odottaa enää hetkeäkään lopputuloksen näkemistä, mutta kai tässä täytyy jotenkin sinnitellä vkonlopun yli. Sitten kyllä lävähtää. Ja lujaa!!!
…jossa syntyy kuolemattomuutta. On nimittäin veisut kohdillaan, enkä todellakaan malta odottaa lätyn valmistumista. Tilanne on se, että jokaisen biisin rumpubassokitara on soitettu ja käy jo nyt aivan tajuttomasti jalalle. Mulla soikin päässä semmoiset teokset aamusta iltaan, joista te ette vielä tiedä yhtään mitään…voin kertoa, että meininki ja sing-alongfiilis eivät ole ainakaan vähenemään päin. Jotenkin tuntuu myös, että koko prosessi on ollut vapautuneempaa kuin mitä aikoihin. Olemme jonkin verran muistelleet ihan tarkoituksella myös niitä fiiliksiä, joita meillä oli ensimmäisten ep-levyjen aikoihin. Hyvät on boogiet toisin sanoen ja hyvää joulua toivomme myös suurella lämmöllä. Olkaa ihmisiksi itselle sekä muille…
Vuosi 2011 tarjosi meille 101 keikkaa, lukuisia pahvikahveja, useita radio-ohjattavien hautajaisia, uusia ystäviä, lämpimiä rakkauden hetkiä ja ennen kaikkea päivittäin toistuvia tunteita siitä, että olemme täsmälleen oikeissa hommissa. On itse asiassa melko hämmentävää, että yli sadasta vedosta huolimatta orkesteri ei tuntunut toistavan itseään edes yhtä ainutta kertaa tai vajoavan missään vaiheessa leipäännyttävään rutinoitumisen kierteeseen. Tästä kuuluu kiittää teitä, sillä kuten aina; loppujen lopuksi te teitte nämäkin keikat.
Kiitos siitä, että tulette illasta toiseen katsomaan elämäntyötämme livenä ja annatte illasta toiseen sille tarkoituksen.
Ohessa otoksia syyskiertueeltamme, josta emme ehtineet pitämään päiväkirjaa kuten teimme kevään ja kesän osalta. Syy siihen oli kunnianhimoinen tavoitteemme viimeistellä tuleva albumimme kyseisen rundin ohessa, jota varten vietimmekin paljon aikaa studiossa keikkojen välipäivinä, mutta aikataulut paukkuivat tälläkin kertaa. Äänitettävää jäi vielä sen verran, että menemme heti huomisaamusta studiopuuhiin ja työstämme lättyä jouluun asti. Ainakin luulisi soiton kulkevan moisen keikkamäärän jälkeen. Itse asiassa olen todella innoissani tulevasta julkaisusta, enkä malta odottaa kuulla sitä valmiina. On kuitenkin kulunut jo 3 vuotta siitä, kun on saanut luukuttaa uutta albumia autostereoissa ja sitä hetkeä on jo alkanut kaipaamaan.
Emme toivota vielä hyvää ja lämmintä joulua, sillä toivomme kovasti saavamme aikaiseksi lähettää vielä joitakin terveisiä sieltä studion nurkista, kunhan saamme kamat pydeen ja muutamat veisut taltioitua.
Kiitos tästä vuodesta ja olkaa itsestänne ylpeitä, olettehan maailman paras yleisö.
-Sipe.
Joskus tämänkin kesän on päätyttävä, vaikkei sitä tosiaankaan haluaisi. Ohessa otokset kuluvan vuoden viimeiseltä festivaalikonsertolta. Se oli kerrassaan huikea, kuten koko festarikautemme muutenkin. Kulunut kesä meni heittämällä TOP kakkoseen, ellei jopa ykköseen. Voi olla, että vietimme juuri tähänastisista kesistämme parhaan, varmuudella ainakin toiseksi parhaan. Ongelmana on se, etten voi mitenkään muistaa kuinka hienoa meillä tarkalleen ottaen oli vaikkapa vuonna 1997, mutta sen ainakin tiedän, etten muista kokeneeni yhtä hienoja tuntemuksia omien keikkojen aikana kuin juuri äsken. Teitte kuluneesta kesästämme todella upean ja ikimuistoisen, lämmin kiitos siitä!!! Perjantaina nähdään juhlan merkeissä…
Oulu ei petä koskaan, kuten kuvista näkyy. Qstockin veto oli suorastaan hypnoottinen, jopa luonnon tasapainoa järisyttävä. Viimeisen biisimme aikana alkoi nimittäin tulla niin paljon vettä ja salamaa taivaalta, ettei meillä ollut muuta vaihtoehtoa kuin antautua. Viimeiset C-osat ja kertosäkeet jäivät soittamatta, sillä kaikki kamat kirjaimellisesti uivat vedessä ja turvallisuusvastaavat tulivat repimään Heinolan urpot pois lavalta, ennen kuin joku olisi kärventynyt karrelle. Pekka Ruoska sanoi, että vesi+sähkö=hauskaa, mutta on toisaalta parempi pystyä vetämään myös ensi vkonloppuna…kiitos jo tässä vaiheessa kaikille meitin keikkoja nähneille!!! Olette todistaneet meidän toistaiseksi hienointa kesää, onneksi sitä on vielä hetki jäljellä…Ähtärissä tavataan.
