Kevätkuulumisia

Kävin äsken metsässä mittailemassa polkuja ja pitkospuita (niitä muuten löytyy Hollolasta ihan oikeasti), kuten lukuisina aiempinakin kertoina keikkaviikonlopun jälkeen. Yhtäkkiä ollaan taas siinä pisteessä, että käki kukkuu, valkovuokot puskevat itsensä esille ja kevätrundia on jäljellä enää parin keikan verran. Käsillä oleva kiertue on ollut suorastaan huikea, varmasti yksi parhaimmista ikinä. Aloitimme sen pidennetyllä pohjoisen reissulla, kiertelimme Lappia suksien ja soittimien kanssa pääsiäisen tienoilla parisen viikkoa. Oli hienoa esiintyä täysille tuville ilta toisensa jälkeen ja tavata uusia sekä vanhoja tuttuja. Järjestimme Levillä myös orkesterin hiihtokisat, jossa kirkkaimmat mitalit jäivät tietenkin johtoryhmän haaviin. Ylivoimaisesti ilahduttavinta oli kuitenkin iso osallistumisprosentti sekä yleinen innostuminen kiertuekuntoa ylläpitävää toimintaa kohtaan. TyHy-sporttailumme on vaihtunut kevään myötä lankutukseen, jonka tiimoilta koko porukka on paiskonut pöytään toistuvasti uusia ennätyksiä. Itselläni meni juuri 5min rikki, olen luvannut tuplata tuloksen vuoden loppuun mennessä.

Hiihtämisen, lankutuksen, soittamisen ja ylipäänsä kiertuetoiminnan lisäksi keväämme on täyttynyt studiopäivillä. Olemme äänittäneet uusia biisejä erittäin ahkerasti keikkojen välipäivinä. Emme toisin sanoen ole ottaneet keväällä kevyesti, vaikka viime ajat ovatkin olleet blogimerkintöjen suhteen hyvinkin hiljaiset. Ehkä juuri tästä syystä…Baronan jälkeen lepäilimme tammikuussa pari viikkoa, jonka jälkeen olemme eläneet ja hengittäneet Apista intensiivisesti. Äänityssessioista ja tulevasta levystä on pakko sanoa sen verran, että siitä on tällä hetkellä todella hyvä havina. Orkesteri on ollut koko kevään aivan liekeissä ja se on taltioitunut myös nauhalle. Parempaa ajankohtaa albumin nauhoituksille ei toisin sanoen olisi voinut osua. On myös sanottava, että Villen kanssa on hienoa soittaa studiossa. Olemme viimeinkin pystyneet taltiomaan kappaleet taas siten, kuten joskus ysärin alussa. Livenä, editoimatta. Samaan aikaan soittamisen voima on siinä, että musiikkiin tarttuu parhaimmillaan jotain maagista. Jotain sellaista, joka jää yksilönä suorittamisesta uupumaan vaikka kuinka hienosti vetelisi. Näitä erityishetkiä on tulevalla levyllä paljon.

Kun katsoo kevään keikkoja näin rundin viimeisen viikon alussa, sinne mahtuu tosi monta tosi hienoa iltaa. Oli loppuunmyyty tuplailta kotikentällä Sibeliustalossa, turvoksiin ahdettu (ja huikean kaunis) Naantalin kaivohuone, Helsingin Circuksesta puhumattakaan. Tapasimme paljon hienoja ihmisiä, vanhoja ja uusia ystäviä, oman alansa huippuosaajia sekä -ammattilaisia ja myös sellaisia kavereita, joihin olimme viimeksi törmänneet joskus viime vuosituhannen puolella. Viime viikonloppuna saimme kunnian esiintyä Raumalaisen kiekon pyhätössä, Äijänsuon jäähallissa sekä Vantaan legendaarisessa partykattilassa, Tulisuudelmassa. Molemmat vedot olivat säkenöiviä, iso kiitos paikalle saapuneille. On oikeasti hienoa huomata loppuunmyydyn salin tempautuvan keikkaan kuin huomista ei olisi, se pistää meidätkin laittamaan parasta pöytään ja soittamisen jälkeen tuntee olevansa elossa. Monet puhuvat bändin ja yleisön välisestä vuorovaikutuksesta, se on oikeasti tapahtuessaan jotain sanoinkuvaamatonta. Tulevana vkonloppuna kajautamme vielä Iisvedellä sekä RadioRock-risteilyllä. Sen jälkeen suuntaamme katseemme festarikauteen, josta tulee kaikkien aikojen sellainen. Apulanta on elänyt viimeisen vuoden ajan uutta kevättään, kohta alkaa sitten se kesä. Ja tällä viikolla katsotaan kun punkveljemme hoitaa homman himaan Wienissä. Go PKN!!1!

Lämmöllä,
Sipe

Yksi kommentti artikkeliin ”Kevätkuulumisia”

  1. Nyt on mennyt täysin ohi sipeliuksen teos sekä konsertti. En edes löydä netistä tarkkaa tietoa seuraavasta konsertista. Intona tulisin kuuntelemaan🎵

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Merja Leppänen Peruuta vastaus