Aamulehti Allakka 3/95

Apulanta auttaa

Apulantaihmisten hyökkäys on otettava vakavasti, sillä se on jo alkanut. Oikeastaan Apulanta-niminen heinolalainen nuorisotrio on rakentanut punksiltaansa suurempaan Suomeen täydellä väkevyydellä jo nelisen vuotta. Tuloksena on juuri ilmestynyt levyllinen poppia, jonka voi halutessaan kiinnittää tajuntaansa ilman hakaneulojakin.

Hiljattain television nuortenohjelmassakin soittamassa piipahtaneelle ryhmälle varauksettoman tukensa antaa Levy-yhtiö ja keikat myy Ohjelmatoimisto. Bändin jäsenillä on sormensa pelissä molemmissa organisaatioissa, mikä kielii asialle omistautumisesta yhtä lailla kuin levyllä kuultavat tuskaiset tunteiden purkauksetkin.

– Tekstit on heknilökohtaisia tilityksiä omista ihmissuhteista, joista toivottavasti riittää kasvuapua toisillekin ihmisille, basisti Tuukka Temonen tiivistää bändin sanoman.

Eikä bändin musassa muutenkaan ole kyse aivan hillittömästä räimepunkista. Temosen mukaan ylimääräinen pystytukkaniuhotus tyyliin ’valtio on paska ja systeemi kusee’ on jätetty menneisyyteen.

Systeemistä poikkeavia pikkuyksityiskohtia kokonaisuudesta silti löytyy. Nimettäköön yhdeksi sellaiseksi vaikkapa A- ja B- osiin jaettu CD. Puoliskot erotetaan toisistaan minuutin kestävällä hiljaisuudella.

Musiikin tekemisessä nuorukaisia miellyttää kolmen soinnun ihme, johon luottaen suurin osa kappaleista nojaa, vaikkei siihenkään kovin orjallisesti. Apulantalaiset myöntävätkin olevansa mielissään aina kun bändiä verrataan Offspringin tai Green Dayn kaltaisiin suuruuksiin.

– Kyseiset bändit eivät kuitenkaan ole niitä varsinaisia meihin vaikuttaneita esikuvia, Temonen kieltää.

– Enemmänkin vaikutusta on ollut sellaisilla nimillä kuten Ramones, Yö ja Dingo, vaikkakin luonnollisesti pyrimme tekemään ihan omaa juttua kaikkea hyvää mukaillen.

Kimmo Häkkilä

Lähettänyt: Yksityiset arkistot

Jätä kommentti