Artisti ilmoittaa

…tai ainakin siltä tuntuu. Nimittäin nyt on niin, että viime viikonlopun keikoilta jäi muistiaisiksi härgänen meininki. Aluksi tuntui, kuin itse HR Gigerin alien olisi pesiytynyt meikän keuhkoon, mutta sehän olikin vain vanha ystäväni Laryngitis Acuta, joka sieltä hiipieli kohti kurkunpäätä. Sinne tuo sitten jäi toistaiseksi majailemaan.
Eli selkokielellä, olen sairaana (meikällä on kurkkutulehdus), enkä yksinkertaisesti pysty joikhaamaan. Lääkäri sanoi, ettei tälle voi tehdä mitään, paitsi tietenkin ottaa lepoa neljä päivää, jolla homman pitäisi parantua. Sehän on tunnetusti hiukan hankalaa näin kiertueen keskellä, kun keikoilla pitäisi olla, mutta ei tässä nyt muukaan auta.
Nyt on niin, että minä en pysty tässä kuosissa suoriutumaan sillä tasolla, mitä lipunostajat ja toisaalta tämä orkesteri ansaitsevat. Siksi kelailtiin, että otetaan nyt rauhassa vaan tämän asian kanssa eikä hötkyillä. Muutenkin on pakko lepäillä pikkusen, kun lekuri uhkaili, että muuten tulehdus saattaa venähtää viikkojen mittaiseksi ja aiheuttaa äänihuulten kyhmyyntymistä yms hienoa. Tänään joudutaan siis hiukan muljaamaan turneen aikataulua, mutta onneksi Hämeenlinnan Sirkuksen mukavat pojat ja tytöt ymmärsivät asian ja saatiin katsottua korvaava päivä keikalle. 5.6. otetaan uusilla sykkeillä Hämeenlinna haltuun.

Meikä lähtee tästä potemaan. Pahoittelut tästä säädöstä, mutta nyt ei muu auta.

-Toni

Nyt on niin, että Apulannan kivat pojat ovat nousseet kivien alta päivänvaloon ja kaivaneet soittopelit hangesta. Tästä taas lähtee!

Eilinen välipala oli piristävä ennen tämän ja huomisen päivän tavastioita. Ohessa pieni kooste ahtaaksi käyneestä kauppakeskuksen pohjakerroksesta sekä siellä esitetystä, jo tutuksi tulleesta puoliakustisesta meiningistä. Apulanta-ilmapallot olivat hienoja. Blitzarit jyrää!!!! Kiitos vielä ja kumarrus kaikille osallistuneille.

Niinkuin me kaikki tiedämme (eikö?!), on Apulanta Suomen paras bändi (ylivoimaisesti!).
Kuitenkin jostain käsittämättömästä syystä on olemassa jengiä, joka ei tuota tajua. Heille on ilmoitettava totuus!
Mene siis osoitteeseen:
http://www.soundi.fi/bandiaanestys
ja valaise tämä maa!

Apulanta kiittää ja kumartaa.

-Toni

PS: Niillä on palkintojakin siellä.

Johan oli härgänen viikonloppu. Jotenkin oli niin ”imaiseva” kokemus, että kesti näin kauan, että sain avattua läppärin ja avauduttua aiheesta.
Juuri tällä hetkellä istumme bussissa matkalla Ääs-joelle, joten en laita videota uppautumaan aiheesta, kun se on mokkulapohjalta aika nihkasta. Käsitelkäämme aihetta vanhan koulun tyyliin kirjoituksen keinoin.
Pakkahuone on yksi kovimpia keikkamestoja tässä maassa ja sinne oli jälleen kerran hieno mennä. Jotenkin Pakkiksella on semmoinen feng shui, että ei haittaa, vaikka siellä on isot lauteet; siellä säilyy tietty intimiteetti vaikka tilaa on kuutiokaupalla (pun intended, heh).
Jermainen mukavat poijat olivat kuumentaneet tontit varsin hehkuviksi, kun me saavuimme paikalle Ylen Nenäpäivästä. Tavallaan sapetti, kun olisin mielelläni poikien vetoa digauttanut. No, nyt näin.
Oma shöymme oli mielestäni varsin hyvä ottaen huomioon, että tässä ollaan vasta rundin alkumetreillä. Yleensähän tässä vaiheessa fiilikset vaihtelevat vitutuksesta hirveään pettymykseen.
Rundin alkuvaiheet menevät aina hirveän pelon vallassa, että kestävätkö kamat, muistaako biisit (minä en) ja diggaako jengi. Kaksi kolmesta täyttyi Pakkiksella. Ja se on hyvä, se.

Nosturi on ehkä haastavin areena, missä meitin yhtye toistuvasti tulittaa. Nosturi on helvetin hyvä mesta niin teknisesti kuin ilmapiiriltäänkin, joten ainoaksi heikoksi lenkiksi voi jäädä bändi itse. Ja siinä se paine sitten kasautuu ja nasahtaa jos on nasahtaakseen. Eli ei tämää mikään anti-stress viikonloppu ollut missään tapauksessa.
Jermikset veti komiaa osaamista vararumpalillakin (Lihas-Petellä rupeaa olemaan tuuliset tontit, hähhäh) ja ruoka oli hyvää. Eli perusasiat koli hyvässä iskussa.
Meitin veto alkoi mielestäni aika hianosti. Toisen biisin kohdalla huomasin, että nyt on Wirtanen ylipukeutunut aika härjääsesti. Jumalauta, että voi ihmisellä olla kuuma! Ei tuommoinen hiki voi enää olla selitettävissä luonnollisilla syillä, kuten huonolla kunnolla tai läskillä. Kyllä siinä oli korkeampia tarkoitusperiä työssä! Jumangegga. Sydäri-08.
Biisilista oli molemmilla keikoilla minusta aika kova. On se vaan niin, että minä tykkään soittaa uusia veisuja aivan sairaasti. Ymmärrän toki, että iso osa jengistä haluaa vanhoja veisuja, mutta kyllä näin julkkariturneella on pakko lukuttaa uutta tuotantoa. Koitamme kumminkin huomioida (kuten aina) kaikki yleisön osa-alueet.

Avausviikonlopusta jäi todella hyvä pheelis kokonaisuudessaan, vaikkakin on sanottava, että Nosturin jälkeinen dehydraatio alkoi helpottaa vasta sunnuntaina iltapäivällä. Siihen asti meininki olikin härgästä tärinää ja vilua.
Tästä on hiton hyvä jatkaa! Kiitos paikallaolleille!

-Tonde

Haauuu loutii, hauuul maitii.

Jurkele. Olisin ehtinyt laittaa tämän pätkän uploudaantumaan (jes, mikä sana) ennen RokkiKorjaamoa, mutta hyvän MTV3:n wlan pyki. Joten tulee myöhään ja myöhässä.

No niin. Nyt ne sitten alkoivat, ne keikat, vaikkakin tuommoisella ”esimaistiaisella”. Ajattelin, että josko tämmöisiä klippejä laatisi noista keikoista. Voi sitten horista tunnelmista yms.