Lähettänyt: Minna
Apulannan keikka oli mielestäni taas kerran mainio. Jotkut valittelivat keikan lyhyyttä, mutta totesin heille, et jos olisivat olleet mukana hyppimässä, niin ei se olisi tuntunut niin lyhyeltä. Jalat ovat vieläkin kolmen päivän jälkeen kipeet. Keikan tunnelma sitä paitsi löytyy tanssilattialta yleisön keskeltä, eikä pöydän äärestä. Itse ainakin annoin kaikkeni ja hyvä kun kykenin enää kävelemään keikkapaikalta pois.
Tarinan ajankohta:
Lähettäjä:
Lähettänyt: Kristalliprinsessat
Saavuimme keikkapaikalle hyvissä ajoin. Jonot eivät olleet vielä kummoiset, mutta pikkuhiljaa jengiä alkoi saapua lisää. Ovet aukesivat arvioitua aikaa hieman myöhemmin, mutta ei se fiiliksiä laskenut.
Keikkaa edeltävä musiikki oli tyyliin sopivaa ja piti tunnelmaa yllä. Porukka alkoi vähitellen asettautua lavan eteen, noin puolitoista tuntia ennen esitystä. Odotus palkittiin Apulannan astuessa lavalle yhdentoista jälkeen. Jengi oli heti täysin mukana menossa, minkäänlaisia lämppäreitä ei tarvittu. Ensimmäisenä pojat vetivät perinteisesti Reunallat- biisin, joka villitsi yleisön täysin. Setti jatkui rokaten sekä vanhalla että uudemmalla tuotannolla. Erään biisin aikana lavalle eksyi poikien loistavaa lavaesiintymistä häiritsemään paikallinen juopunut äijä, jolla oli asiaa Tonille. Roudari kuitenkin poisti hänet pian lavalta ja ilman suurempaa hämminkiä keikka pääsi jatkumaan. Hyvästä meiningistä uupuneelle ja janoiselle yleisölle tarjottiin virkistävää kylmää vettä, suuri kiitos siitä!
”We want more” -huutojen saattelemana bändi teki comebackin ja yllätti porukan biisillä Jouluyö, juhlayö! Jengi lauloi mukana aina viimeiseen biisiin asti, joka oli Anna mulle piiskaa.
Onnistuneen keikan jälkeen porukka hajaantui, osa lähti pois, osa jäi odottelemaan nimmareiden jakoa. Halukkaimmin nimmareita antoi Sipe, joka suostui sekä halattavaksi että kuvattavaksi. Tuukalla oli hiukan kiire, mutta ei niin kiire ettei hän olisi ehtinyt jakaa muutamaa nimmaria innokkaille faneille. Toni pakeni hupun alle piiloutuneena baarin puolelle, keskustelemaan täysi-ikäisten ihmisten kanssa.
Keikka oli kaikin puolin mahtava! Järjestelyt olivat kunnossa, meininki hyvä ja bändin soitto kulki hyvin. Kiitos hienosta keikasta!
Tarinan ajankohta:
Lähettäjä:
Lähettänyt: Teinienkelinne
juu olin kamuni Johannan kanssa kattomassa Apista tuona ihanana iltana..Aloitetaan alusta..
Ennen keikkaa:
tultiin Johannan kanssa Lutakolle jo ennen viittä,siistii oltiin siellä ihan ekoina,no linnottauduttiin sitten istumaan siihen oven eteen,mulla oli hinee Apulanta-kassi mukana(olin itte tehny logon siihen),sekä tietenkin ruoska Tondelle..Siin sitten istuttiin ja höpistiin,pidettiin niinkun omaa kivaa..Kyttäiltiin jätkien dösän suuntaan,kuin oottaen et sielt tulis joku..Hui kauhee miten me säikähdettiin kun joku yritti aukasta ovee meidän selän takana..Johanna hyppäs ylös ja meinas lentää uudestaan istualleen,koska tulija osoittautui Parta-Samiksi..No otettiin sitten muutama kuva siin pihalla ja jutskailtiin hetken tuon niin upean kitaristin kanssa:)saatiin Samilta halit ja rohkaisut tähän ikävään odotukseen..Siihen alko kohta lappaa ihmisiä ja me laulettiin”amerikaa”..Nähtiin Sipe ihan läheltä kun se meni sisälle,vaihdettiin samalla kädenpuristukset..Sipe oli tyytyväinen siihen et me ollaan taas niiden keikalla:)Sipestä ei saatu vielä kuvaa kun ei ehditty kaivaa kameroita,jospa sit keikan jälkeen:)..Tuukka meinas kävellä meidän ohi huomaamatta meitä,joten otin Tuukkaa jalasta kiinni..Kyll se sit meidät huomas ja halit saatiin:)Tonia ei sitten siin pihalla nähty..Päästiin sisälle 20.45,saatiin leimat käteen ja sen jälkeen vauhdilla yläkertaan..Saatiin kalastettua ittellemme paikat ihan lavan edestä..Siell soi jotain tyhmää teknomusaa ennen keikkaa eikä meitä huvittanut riehua ollenkaan: (..Kyttäiltiin sinne ovelle siin toivossa että Tonde-kulta tulis sieltä..Nähtiin hyvin kun Hemi kävi asentamassa johtoja,otin Hemistä kuvan..Siin samassa Johanna näki Tuukan tulevan sisälle,käskettiin tuttujen tyttöjen pitää meidän paikkoja ja juostiin salamana Tuukan luo..Kuvia otettiin taas ja Tuukka halas meitä jälleen!!samassa nähtiin Toni ja oltiin salamana sen luona..Juteltiin sitä sun tätä ja Toni kulta oli ihan onnessaan meidät nähdessään..Ikävä oli kuulemma ollu hirvee ja ollaan kuulemma rakkaimmat fanit sille..Toni-kulta suuteli minua kunnolla suoraan suulle ja käski venata ulkona keikan jälkeen,Johannakin sai suukon Tonilta..Otettiin muutama kuva ja saatiin halit vielä..Sitten Toni katos takahuoneeseen ja me mentiin paikoillemme Tonin eteen,eturiviin:)vittumaista tää odottelu..Hemi ravas lavalla koko ajan..Pyysin Hemiä viemään rannenauhan Tonille..
Keikka:
Savukoneista tuli kauheen paksut savupilvet,silmiä kirveli ja ei heti nähty eteen kunnolla..Pian Tuttu ”ILTAA!!”huuto kajahti ilmoille ja Reunallat-biisin ekat tahdit alkoivat,men otettiin kuvia vähän väliä..Reunallat biisin aikana sain Tondesta niin loistavia kuvia,kun herra suostui katsomaan suoraan kameraan,suorastaan nautti siitä kun me otettiin kuvia..Käännä se pois biisin aikana me riehuttiin hurjasti..Toni nojas Parta-Samiin välisaundien aikana ja siitä mulla on kuva..Viivakoodit meni riehuessa,samoin silti onnellinen..Sipestä sain loistavia kuvia kun Toni väistyi tieltä ja Sipe jopa hymyili kameralle.. Kuultiin vanhempiakin biisejä(SiltiOnnellinen,Mitä Kuuluu,MitäVaan,Mato,Silmämuna,TeitMeistäKauniin,0010 (järjestystä en muista)..)Ennen Amerikaa Toni vaihto skitan ja sain silloinkin loistavan ihanan kuvan!!Tonde-kultsi katto suoraan kameraan..Parta-Sami kerto loistavan vitsin ennen Teit Meistä Kauniin-biisin alkua ja Ruhtinaat jytäs erittäin hyvin:)Keikka loppu Silmämunaan,mutta listassa oli vielä muitakin biisejä,joten minä ja Johanna aloitettiin”WeWantMore”huudot..Tulihan se bändi takasin ja loistavana yllärinä,me vedettiin encoren aluksi yhteislauluna”Jouluyö-Juhlayö”..Sitten seurasivat Mitä Kuuluu ja Anna mulle piiskaa!!Keikan lopuksi Toni-kulta kumarsi yleisölle ja me otettiin kuvia..Kuuma oli!!
JÄLKEEN:
Mentiin ihan ekana vessaan,ja sen jälkeen ulos viileeseen jyväskylän yöhön ja marssittiin suoraan dösän eteen odottelemaan:)istuttiin siinä passissa ja venattiin jätkiä (eniten Tonia,koska hän on pääsylippumme dösään)Sipe tuli ekana ulos,koska nähtiin hänet jo kaukaa..Noustiin seisomaan ja kaivettiin kamerat laukusta..Sipe morjesti tutulla tyylillään ja me otettiin yhteiskuvia..Saatiin sitten nimmarit levyn kansiin ja käsivarsiin..Annoin Sipelle vihreän rannenauhan..Halittiin taas ja Sipe toivotti hauskaa iltaa..Minä onnellinen sain Parta-Samin jämät ja polttelin niitä ylpeänä dösän edessä..Partis kirjoitti nimmarinsa mahaani ja sain yhen kuvan vielä..Kamerassa 8 kuvaa jäljellä..Tuukka tuli dösästä ulos pihalle juttelemaan meidän kanssa,maksoin Tuukalle viime keikan röökivelan ja otin sitten ne neljä kuvaa..Tonde olikin jo tulossa joten me käveltiin sitä vastaan.. Dösään pääsy oli ihan iisiä,ja siellä olikin sitten niin siistiä että ei oltas haluttu pois lähteä..Annoin Tonille ruoskan ja heti se veti minua käteen sillä:)Istuin Tonin sylissä melkein koko ajan ja Toni pussas minulta kasvot märäksi..Teki se ilkimys fritsunkin mun kaulaan..Otin ruoskan ja vedin Tonia käteen sillä..Toni kirjoitti nimmarin mun tissien yläpuolelle ja piirsi siihen söötin sydämen..Otin Tonista kuvia linkussa ja pihalla..Joku sika väitti että Tonde polttaa,eihän se polta!!Ihana ilta loppui liian lyhyeen ja meille tuli häätö linkusta..Tonde saatto meidät lutakon taakse ja siellä me sitten halattiin ja minä ja Toni pussailtiinkin vähän:)ei sen vakavampaa..Luvattiin et tullaan taas keikoille..Sain Tonilta plektran jota se oli käyttäny illan keikalla ja sileen ranneketjun..Johanna otti meistä halikuvan ja Toni toivotti hauskat illanjatkot ja huuti et ikävä tulee..Illalla oli vaikee pidättää kyyneleitä ja uni ei tullut millään..Kiitos Tonde,Demoni Ja Sippi!!Ja Partikselle kanssa iso kiitos!!Näkemisiin keikoilla R:lla:Teinienkelinne
Tarinan ajankohta:
Lähettäjä:
Lähettänyt: Eturivintytöt
oli kerrassaan mahtava keikka, vaikka festaritunnelma ei ollut yhtä hemaisevaa… (jengi oli vähän pöhnässä ja riehumisen vuoksi ei pystynyt keskittymään kuin oman itsensä turvallisuuteen)..mutta onnexi oli kauniita miehiä lavan täydeltä joka taas toisaalta piti tunnelman korkealla. vaikkei näissä pikku kaupungeisa usein näe apulantaa niin yxikin kerta vuodessa pitää kiintiön kunnossa!!! toni piti äänensä mahtavasti korkealla yleisön huudoista huolimatta. samalla kun toni keskittyi lauluunsa niin tuukka piti yleisön lämpimänä kauniilla hymyllään ja saundeissa oli myös kehumista..ja simon rumpukapulat eivät olleet ainakaan ruosteessa ja setti paukahteli mahtavasti. jos olis apixen pojilla aikaa niin ois kiva jos voisitte joskus piipahtaa täällä upeassa rock-kulttuurisessa kaupungissa HUITTISISSA…ja tuukka oo kiltti älä ota sitä niittikorua pois sun bassosta koska se on annettu tunteella..pusuja teille!! p.s näittekö muuten meiän ruoho/multa sotamme sellasen vanhan juopuneen äijän kaa, toinen erä on vielä ottelematta..tulkaa ens vuonna uudestaan!!! p.p.s heitettiin myös sellanen paxumpi niittikoru..älkää vain sanoko että jätitte sen sinne?!!!
Tarinan ajankohta:
Lähettäjä:
Lähettänyt: IneZzz
(Kirjoitettu tositapahtumia mukaillen. Fiilikset ja ajatukset ovat aitoja, ”mä” ja ”Nitta”:kin vain puoliksi fiktiivisiä.)
Mä olen aina ollut aika kaikkiruokainen musan suhteen. Joidenkin mielestä se oli kai huono juttu, mut mä ite pidin sitä etuna. Oli tietysti myös niitä erityisiä bändejä, jotka kolahti muita paremmin ja Apis oli ehdottomasti yks niistä. Tais pitää ykkössijaa.
Sen takia mä olin sinne Puustockiinkin raahautunut. Kyllä pojat heitti kai keikkaa lähempänäkin Espoota, mut tässä tarjoutu samalla tilaisuus pummia parin yön majoitus Juvalla asuvan serkun luota. Siellä me sit oltiin nukuttu viime yö mun kaverin Nittan kanssa, ja nyt oltiin riehuttu koko päivä Juva-hotellilla tiiraten kaikkee Klamydiasta Tehikseen ja Yöstä The 69 eyesiin.
Rock-konserttiin ei näköjään ikinä voi ottaa tarpeeks vaatetta mukaan. Kello oli jo yli puolen yön ja Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus jylisi lavalla. Me oltiin Nittan kanssa aika taka-alalla ja täristiin molemmat. Oli niin helvetin kylmä, eikä oloo yhtään helpottanut tieto siitä, että Apis alottais vasta varttia vaille kahden aikoihin.
Mielessä kävi kotiin lähtö. Pääsis lämpimään. Musta tuntu etten mä kestäis enää sekunttiakaan. Mä vilkasin Nittaa, joka tuijotti päättäväisenä lavaa kohti. Se ei iki maailmassa suostuis lähtemään, joten mä luovuin mielessäni koko ajatuksesta ja kiersin takkia tiukemmin ympärille. – Mä tulin tänne kattomaan Apista ja voi vittujen kevät mä aion kans nähä sen.. Nitta mutisi huultensa välistä, kuin olis just lukenut mun ajatukset. Mä vaan yritin hymyillä huulet kylmästä sinertäen.
Ikuisuudelta tuntuneen ajan jälkeense Rautiainen kuitenkin lopetti. Nyt olis vielä puolentunnin tauko ennen Apulannan keikkaa. Jengi alkoi valua pois päin, mut osa jäi ihan lavan eteen venaamaan. Me ängettiin Nittan kanssa niiden sekaan ja odotettiin taas.
Mä en ollut ikinä ennen nähnyt niitä livenä, kuunnellut vaan ahkerasti biisejä ja selaillut muutamia haastatteluja. Jännitys alko nousta. Savon murteella uhoovaa porukkaa änki meidän taakse koko ajan lisää, joten alko vähitellen tulla vähän lämpimämpi. Jotenkin ne kaikki enemmän ja vähemmän punkkarit loi vähän myrkyllisiä katseita tyyliin ”Mitä vittua tollanen täällä tekee?”. Mä itse tunnen kuuluvani johonkin teinikanan alalajiin ja Nitta on suunnilleen samaa sarjaa. Ne ilmeisesti piti meitä jotenkin joukkoon kuulumattomina, mut ei me ainoita oltu.
Jengii tuli edelleen vaan koko ajan lisää. – Apulanta! Onks toi Toni? Toooniii…!! Yks suunnilleen kakskymppinen mies meidän vierestä huusi, kun joku kundi tuli lavalle näpräämään piuhojen kanssa. ”Heinola! Heinola!” Sen kaveri rupes huutamaan ja kohta toinen alotti: ”Vierumäki! Vierumäki!”. Ne oli kai ottanut jotain muutakin kun muumilimsaa.
Kun väliaika musaks sit pistettiin soimaan Raptoria koko porukka näky osaavan sanat. Ja siinä vaiheessa kun Mikan faijan BMW soitettiin jo toista kertaa peräkkäin se mun ja Nittan vieressä heiluva mies huusi jotain tyyliin: ”Hei, tää tuli just äsken. Meil on parempi muisti kun te luulitte. Ei tää oo Apulantaa!”.
Soundeja testattiin ja porukka alko käydä yhä levottomammaks. Lavalle tuotiin desibelimittari ja yleisö huus sen sataankahteenkymppiin. Apulanta haluttiin lavalle, niiden keikan kun piti alkaa just..
.. NYT! Kun lavalle alko valua savua kaikki tajus ettei enää tarttis odottaa.. Sit lavalle ryntää neljä ihmistä, kolmella niistä jokseenkin huvittavan näköset naamarit pärstänsä suojana. Reunalla alko soida ja jengi meinas huutaa keuhkonsa pihalle.
Jossain vaiheessa mä tajusin, että ei helvetti, nehän on ihan oikeita ja elossa. Mä olin nähnyt ne vaan kuvissa ja telkkarissa ja nyt yhtäkkiä ne seisokin muutamien metrien päässä ilmielävinä, Toni etunenässä. Mä olen kai itsekkin yrittänyt väsätä lyriikoita ja sen tekstit oli aina tuntunut niin tajuttoman hienoilta.
Miksei Tuukalla ollut sitä naamaria? Kuvittelinko mä vaan, vai vaikuttiko se muutenkin ihmeen vittuuntuneelta?
Keikkakitaristin nimeä mä en silloin edes tiennyt, mut hyvin se näytti mukana pysyvän. Sipe paukutti rumpuja siellä taka-alalla.
Nittan huulet tavaili biisin sanoja jo ihan alusta asti ja tottakai me kohta laulettiin kybällä mukana, niinkun muutkin.
Mä en edes tajunnut missä järjestyksessä niitä biisejä tuli. Viivakoodit, Teit Meistä Kauniin, Odotus, Mitä Vaan, Ei Yhtään Todistajaa… Koko porukka osas sanat ja Tonin ääni meinas jäädä kokonaan yleisön laulun alle. Adreanaali kohoaa. Jengi hyppii ja pomppii, vaikka hädin tuskin mahtuu hengittämään tai liikkumaan.
Sitten jotkut nosti kaverinsa ylös ja se lähti liikkumaan yleisön yläpuolella. Aina se kohos uudestaan vaikka tekikin tiheeseen tahtiin tuttavuutta nurmikon kanssa. Tästä seuras tönimistä. Yhtäkkiä Nitta oli polvillaan maassa ja mä sain repiä sen ylös sieltä. Fiilis ei kuitenkaan päässy katoomaan hetkeksikään.
Mä yritin ottaa kuvia, vaikka valot paisto lavalta suoraan vastaan. Ei tainnut kovin kummosesti onnistua.
Tonin spiikit oli jänniä. Siitä puhuttiin mediassa verbaalisesti lahjakkaana ja sanavalmiina tyyppinä. Sitä se kai olikin.
Kohta ruvettiin kyselemään toivebiisiä. Muijat meidän takana kirkui Ilona?:aa ja muitakin ehdotuksia tuli. Mato, Poistuisitko Mun Elämästäni ja monet muut.
Toni alko näppäillä Anna Mulle Piiskaa introa, mut kitaran ääni meinas aluksi hukkua huudon alle. Kun laulu alko jengi laulo taas mukana ja tällä kertaa itse laulajan äänestä ei kyllä enää kuullut juuri mitään. Kukaan ei varmaan olis huomannut vaikka se olis vaan aukonut suutaan.
Tuli hiljaisempi kohta. Sipe ja Tuukkakin madalsi volymia ja Toni alotti hiljaa: ”Ei oven takana sinua odota iloinen ystävä kädessään kukkia…”
Se teki sen aika ovelasti. Pisti tän kohdan melodian sen verran uusiks, ettei yleisö tiennyt miten olis pitänyt laulaa. Ja vähän aikaa se sai laulaa ihan yksinään, ilman että kukaan huusi päälle.
Sitten ne lopetti soittamisen. Kaikki kyllä tiesi että kertosäkeen pitäis tulla vielä muutamaan kertaan ja jotkut tais huutaa huomautuksiakin siitä. Toni puhui siitä, kuinka kaikki hyvä loppuu aikanaan jne.. Kuitenkin kertosäe otettiin vielä kertaalleen. Kaikki karju agressiivisesti ”Piiskaa!” ja bassot täris korvissa, selkärangassa ja rintakehässä. Ne soitti biisin loppuun, kiitti ja hävis lavalta.
Sipe tallusteli ”weezer”-paidassaan siihen lavan reunalle paljon puhuva hymy naamallaan, kapuloita käsissään pyöritellen. Kaikki kyllä ties mitä se aiko tehä ja siinähän huusivat. Kohta kapulat lensi yleisöön ja isot miehet tappeli niistä teinityttöjen kanssa. Asiallista. Mun teki mieli itekkin hypätä sekaan.
Sipekin katos lavalta. ”LISÄÄ!” huudot ei näyttänyt auttavan. Roudarit alko siirrellä kamoja lavalta ja musaa pistettiin soimaan. Puustock 2001 spiikattiin loppuneeks.
Kun me käveltiin Nittan kanssa parkkikselle jolla kyyti odotti mulla oli taas kylmä. Sen lisäks mua väsytti ja jalkoihin sattu, mut kaikesta huolimatta fiilis oli mahtava. Se vaan oli tuntunut aika helvetin upeelta, vaikkei se varmasti ollut mikään sen kesän parhaista keikoista mitä ne heitti. Mulle se oli jotain niin hienoa että..
Seuraavana päivänä mä istuin junassa matkalla Helsinkiin. Nitta nukkui vieressä. CD-soittimessa soi Heinola 10 ja mä aloin huvikseni kirjottaa eilisen tapahtumista…
-The End-
Tarinan ajankohta:
Lähettäjä:
Lähettänyt: Eeva
Kun kuulin et APULANTA esiintyy Harjanvallan Karmassa, mun piti päästä sinne, vaikka yksin ,ja kävellen.
Äitipä lupas mut sitten heittää (kiitos Äiti), ja paras ystäväkin lupas lähteä mukaan viime hetkellä (kiitos Katri 🙂 ). Jonot oli jo 12.30 monen sadan pituiset, onneks päästiin ihan jonon alkupäähän. Penniless oli ihan hyvä, samoin Maj Karman Kauniit Kuvat…
Eväät oli jääny ostamatta, ja niimpä hyvissä ajoin ennen Apulannan keikkaa lähdimme hortoilemaan Harjavallan keskustaan (?) kauppaa etsien…
Kaupan löydettyämme, ja eväät syötyämme taisi kello olla aika lähellä H-Hetkeä…
Kello 17.15 popula kerääntyi lavan eteen, ja joku ihana tyttö kasteli ihmisiä vesipyssyllä, aurinko paistoi, ja popula paistui… ¤ Kiitos siitä.
Kello 17.30 saapui APULANTA, JA HEITTI HIENOA HIENOMMAN KEIKAN, Yhden Parhaista mitä olen nähnyt poikien heittävän…
Ilta sujui nurzilla istuskellen, ja muita bändejä kuunnellen…
KIITOS APULANNALLE ( ja muille Karmassa esiintyneille) PARHAASTA TÄHÄN ASTISISTA SYNTYMÄPÄIVISTÄNI!!!
TV.Eeva ( 28.7.01 > 16 vuotta!!!!!)
Tarinan ajankohta:
Lähettäjä:
Lähettänyt: Sapet
ilosaaressa panin merkille seikan josta en osaa mennä sanomaan onko se huomio hyvä vaiko huono. apulanta ei kuulosta paljoakaan samalta kuin levyillä, toisinkuin muut esiintyjät. minä sanoisin että se on hyvä. ei samaa ruokaa livenä kuin kotona. mukava huomata uusia juttuja joita ei välttämättä voi levyiltä kuulla. Apulanta oli ilosaaren lauantain toinen vetäjä ja hyvä oli keikkakin. Mielummin silti olisin kuullut bändiä illemmasta koska apulanta ainakin minun korvaan kuulostaa enemmän sellaiselta..hmm..iltabändiltä. (?) mutta jottei mene valittelun puolelle.. Tykkäsin kovasti, keikka ei erityisemmin eronnut monista muista keikoista mutta jotain tässä oli. meininki oli hyvä siellä edessä kun katsoja ikäräja oli hivenen vanhempi kuin olen tottunut ja ihmiset olivat jonku verta kohteliaampia. Mutta kauaa en siellä edessä pysynyt ahdistavan kuumuuden ja hintsan verran huonon kuuluvuuden takia vaan sirryin taemmas jossa musiikki kuuluikin sitten jo huomattavasti paremmin. Aluksi tunnelma oli hivenen laimea mutta parani huomattavasti loppua kohti. Se perinteinen piiskaa biisi johon on hyvä lopettaa oli tällä kertaa todella todella todella hyvin vedetty. Ja todisti tämä keikka sen minkä kuulin tammerfesteillä jo karttuneemman miehen körilään suusta apulannan keikalla: ’teinijumala, mutta jumala kuin jumala’ heh. se osui nappiin juuri silloin kun toni tokaisi mikkiin junalippu ja yleisö innokkaana vastasi naulapussi. hyvä keikka kaiekenkaikkiaan. minä tykkäsin. Parta-sami näyttää kerta kerralta kuuluvan paremmin joukkoon. sape t.
Tarinan ajankohta:
Lähettäjä:
Lähettänyt: Janne P.
Ihan siedettävän keikan ne siellä heitti. Ainahan Apulannan soundit on ollu livenä vähän puuroa. En ole kovin montaa kertaa nähnyt heitä livenä, joten en osaa sanoa kuinka loppuunkuluneita välispiikit oli, mutta kyllä ne minua ainakin nauratti. Tampereella on kai pakko kertoa pari Turku-vitsiä. Minun mielestäni soittivat paremmin nyt kuin Provinssissa, mutta se varmaan riippu vähän omista fiiliksistäkin.
Änkesin heti Tyrävyön keikan jälkeen eteen ja pääsinkin kolmanteen tai neljänteen riviin. Oli kamera mukana joten halusin päästä eteen. Sainkin aika hyviä kuvia. Niitä voi käydä katselemassa mun kotisivuilla www.jannealive.cjb.net Sain myös Sipen nimmarin keikan jälkeen ja skannasin siitäkin kuvan sivuilleni.
Täytyy korostaa sitä, että aina pistää ihmettelemään kuinka ammattimiehet eivät saa soundejaan selkeämmiksi. Esimerkiksi Tehosekoitin ja seuraavana päivänä soittanut The 69 Eyes kuulostivat paljon paremmilta. En saata uskoa että he tarkoituksella jättävät sen niin keskeneräisen kuuloiseksi. Usein kävi niin että ellei Toni olisi etukäteen kertonut piisin nimeä, en olisi tunnistanut niitä kuin vasta laulun alettua. Varsinkin Teit Meistä Kauniin, Käännä Se Pois, Viivakoodit ja Ruhtinaat kuulostivat paljon huonommilta kuin levyllä.
Kuitenkin heillä oli hyvä meininki lavalla ja sitä oli hauska katsella. Eikä Tonin sanojen unohtelutkaan ärsyttäneet. Oikeastaan ne sai mut vaan hymyileen.
Hauskaa oli.
Tarinan ajankohta:
Lähettäjä:
Lähettänyt: Sapet
odotan kovasti että kasvan vanhemmaksi ja minulla on ikää mennä baariin kuuntelemaan apulantaa. ikävä kyllä olen sellain teini kuin kaikki muutkin…ikäiseni. ja minun osani on kuunnella yhtä suosikki bändiäni itseäni vielä nuorempien seurassa.aivan kuten menneenä keskiviikkona tampereen ratina niemessä (?). paikallinen en ole… huh. se tiedättekö maailman totisinta hommaa koittaa nauttia siellä edessä. kyynerpäitä ja nuotin vierestä laulavia tyttöjä. no mutta kaiken se kestää. keikka sinänsä vaikutta aika rutiini hommalta. ei mtn erikoisempaa showta tai muuta erikoista. mutta hyvilläni olin silti. ensi kertaa vasta kuulin uusia biisejä ja hyviähän ne oli. kauan sitten kun keikat vedettiin ilman suurempia väli spiikkejä olin tyytyväinen. ei irtoo läppä. hyvä ainakaan. en tiedä liekkö se sitten tarkoutuksellista. muuten tykkäsin mutta ne pakolliset hitit ja kirkuvat lajini toverit olisi voinut jättää..jonnekkin. ja eihän toni nyt joka kaupungissa voi sanoo samaa mannerlaatta läppää. pöllöä tai jotaan. tai no miksi ei voi kun tekee vain. ei paras näkemistäni keikoista mutta ei huonoinkaan. lisää laadukasta apulantaa odotan kuulevani ilosaaressa. siitä lisää sitten.
Tarinan ajankohta:
Lähettäjä:
Lähettänyt: -never mind the cowboys-
Hienot lavasteet ja hyvä meininki oli mutta: ahdasta siinä eturivissä tuli kun kyynärpäät hakkas mahaan ja toni laulaa silti onnellista ”..ja mun olo on väkivaltainen mutta silti varmaan onnellinen..”. Apulanta soitti liikaa uusia biisejä. olisin kaivannut enemmän vanhempaa matskua.olisin tosi onnellinen jos vielä jollakin Apixen keikalla kuulisi muitakin Attackin biisejä kuin silmämunan.. Neljäs oma näkemäni Apis-keikka, mutta taisi olla huonoin.. Toivottavasti paranee!
Tarinan ajankohta:
Lähettäjä:
Lähettänyt: Anne…
Keikka oli suoraan sanottuna huono. Yleisö oli surkea. Turku vitsejä kuultiin myös täällä. Ja toni sekoili sanoissa koko ajan. Se sai hymyilemään, vaikka fiilis oli muuten niin huono. Toinen Tammerfestin keikka jolla olen ollut, ja oli vielä huonompi kuin edellinen. En tiedä johtuko ennakko asenteesta vai tempereesta. Aitoossa oli paras keikka ja tampereella huonoin.
Tarinan ajankohta:
Lähettäjä:
Lähettänyt: Anne…
Neljäs kerta kun näin Apulannan aitoossa. Ja tää oli ehdottomasti paras keikka. Aitoossa on aina ollut parhaat keikat, mut mä en tajuu miten ne tällasen keikan ees onnistu soittaa. Mä oon ollu noin 16 apulannan keikalla, eikä missään oo aikasemmin ollu noin hyvää meininkiä. ei edes aitoossa aikasemmin. Mitä kuuluu oli mukava yllätys. ja turku vitsit oli hyviä. Toivottavasti apulanta saadaan vielä kuudennen kerran aitooseen. KIITOS.
Tarinan ajankohta:
Lähettäjä:
