Riemufestivaali
Lähettänyt: IneZzz/ inusciCinusci)
Taas oltiin siskon kanssa liikkeellä. Molemmat olivat aamulla tunnollisesti heränneet siinä kuuden ja seitsemän välillä kouluun. Nyt oli sekin tältä päivältä ohi ja istuttiin dösässä matkalla kohti Hell-sinkiä.
Ensin harhailtiin Fazerille hakemaan kitarankieltä ja ties mitä muuta, kunnes sitten lähdettiinkin kiiruhtamaan lasipalatsin eteen, jossa oli taas tarkoitus tavata pari kaveria. Kellon näyttäessä 17.20, oli viimeisinkin (vaan ei vähäisin) porukastamme liittynyt seuraamme. Nopeasti käytiin syömässä ennen kuin sitten suunnattiin askeleet kohti Nosturia.
Nosturin edessä oli yllättävän vähän porukkaa. Kolme tuttua ovella, ja kolme vähemmän tuttua siellä jossain portaikossa piilossa. Ne enemmän tutu sitten kertoivat, että olimme missanneet Tonin autoilushown siinä Norturin parkkipaikalla. Däämn 😉 ! Kello lähenteli kuutta ja lauleskeltiin siinä sitten jotakin keskenämme (…Silti Onnellinen, Multa Lähtee Järki, sekä muutamaa the 69eyesin ja Maj karman Kauniiden Kuvien biisiä).
Jossain vaiheessa herra Santapukki (jota huomasin koko keskustelun ajan Teititteleväni) kunnioitti meitä läsnäolollaan lähes vartin (oho, oho!) lähinnä esitellen Weezerin promo-singleä, jonka oli juuri omien sanojensa mukaan ’saanut eräältä kaveriltaan’. Me sitten tietysti räpsimme kuvia ja tuputimme kynää että paperia, ynnä muuta tämän ikäisten fanitouhuiluun kuuluvaa.
Ennen yhdeksää porukkaa kyllä kertyi enemmänkin ovien taa, mutta sisään päästiin silti ekojen joukossa. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan sisko ja muutama muu jäi hoitamaan narikat kun me loput juoksimme päätä pahkaa saliin. Taas oltiinkin sitten kaikki eturivissä. Siinä alkoi taas odottaminen.
Ekana lavalla oli Hybrid Children (aloittivat siinä 22.30 aikoihin), jotka heittivätkin aika mukavan vauhdikkaan keikan. Seuraavana soittivat Maj Karman Kauniin Kuvat jonka keulakuva herra Ylppö kyllä lumosi lava-aktillaan ihan totaalisesti. Kyseisen keikan aikana saatiin ensimmäiset häiriköt taaksemme. Lähemmäs kaksimetrinen nuori mies kun yritti pitkän aikaa änkeä siihen eteen, ja saikin loppujen lopuksi tönäistyä siskon ja sen kaverin (kyseistä herraa n. puolet lyhyemmät tytöt) tieltään pois. Sisko tosin änki takaisin viereeni ja alkoi kaikessa temperamenttisuudessaan haukkua kyseistä zombieta, jonka käytös kyllä kieltämättä oli aika v*tun maailmanomistajamaista. Sain kuitenkin sisko pienen hiljennettyä ennen kuin se ehtisi saada turpaansa siltä kusipäältä.
Kaasunaamareihin sekä Slipknot henkiseen pyövelihuppuun pukeutuneet Terveet Kädet aloittivat Maj Karmojen jälkeen raiskaamalla ensiksi kappaleen Mitä Kuuluu. Alussa joku ehkä jaksoikin heilauttaa kättään, mutta kun yleisössä tajuttiin, etteivät ne alkaisikaan soittaa ’kunnolla’ porukan ilme vaihtui vähän apaattisempaan.
Se koko setti oli täysi järkytys. Syntikasta lähti päälle joku muutaman tahdin konemainen luritus, jota sitten jatkui koko biisin ajan. Basso yhtyi siihen vähintäänkin yhtä itseään toistavalla tavalla, ja laulaja rääkäisi välillä mikkiin lyyrikoita äänellä, joka kuulostaa samalta kuin jota sian voisi kuvitella käyttävän teurastushetkellä. Sen lisäksi tämä armas vokalisti ei ollut vaivautunut opettelemaan sanoja ulkoa, vaan tiirasi niitä vähemmän huomaamattomasti edessään olevasta paperiliuskasta.
Sekin rääkki sitten loppui aikanaan ja jäätiin odottelemaan Apulantaa lavalle. Vieressä seisova kaveri (jolle pahoittelut siitä, että joutui kuuntelemaan höpötystäni koko keikkojen keston) hokasi ilmoittaa minullekin, että se lavalla piuhojen kanssa väsäävä tummakiharainen kaveri oli – kukapa muu kuin- Antti (!!!). Kohta lavalle saapuva juontaja ilmoittikin, että Apis tulisi tänäiltana soittamaan alkuperäiskokoonpanolla.
Setti sitten alkoi. Pojat soittivat Ääretön Joulu- EP:n alusta loppuun kuten olivat etukäteen mainostaneet. Toni veti lavalle lentäneet alusvaatteet päänsä suojaksi sitä mukaa kun niitä sinne satoi. Sipe lauloi yllättävän monet biisit (ellei kaikkikin, en ehtinyt laskea) kuten oli jo ennen keikkaa siellä ovilla uhannutkin. Ihan hienosti silti minun mielestäni urakastaan suoriutui, kuten myös Antti, jonka yleisökin taisi ottaa ihan mielellään vastaan.
Apis heitti saman setin ihan kivalla energialla kahteen kertaan. Henkilökohtaisesti en tosin osannut kovin hyvin tilanteesta nauttia, vatsaan kun sattui niin p*rkeleesti ja porukka alkoi olla siellä takanakin kokoajan eläväisempää.
Sekin keikka kuitenkin loppui ja juontajat palasivat lavalle. Loppuspiikkiä vetävä herrashenkilö joutui lupaamaan lavalla olevan soittolistan minulle, kun ei muuten olisi saanut puhua rauhassa loppuun. Mutta eikös se viereen änkenyt zombie-norsu-miksaus repinyt sen itselleen. Harvinaisen aikuismainen yksilö, joka yhä vain piti listan itsellään vaikka se juontaja-setä kävi vielä pyytämässä, jos hän sen listan minulle lahjoittaisi, kun se kerran oli ikään kuin ’varattu’. Siinä vaiheessa kun tyyppi sitten rupesi selittämään kuinka on ’Torniosta asti tullut katsomaan Terveitä Käsiä ja tahtoo nyt iuhan välttämättä pitää sen listan jossa niiden biisit etc etc..’ totesin kovaan ääneen, että pitäköön sen listansa kunhan painuu mahdollisimman kovalla vauhdilla takaisin sinne Tornioon ja pysyy siellä.
Sisko jonotti kaikessa kiltteydessään narikalle hakemaan kamat ja lähdettiin parin kaverin kanssa nesteen parkkikselle, josta rakas isäihmiseni oli meidät luvannut noutaa. Jäkifiilikset keikasta olivat kuitenkin ihan hyvät, vaikka joka paikka olikin edelleen kipeänä. En olisi jättänyt väliin..
©ineZzz
Tarinan ajankohta:
Lähettäjä:
