Fanitarinat

Pakkahuone

Lähettänyt: HallaHanna

Heti aluks täytyy sanoo että paras keike ikinä! Mä oon aivan taju kankaalla näin jälkeenpäin. Ja sitten palataan taaksepäin. Kaverin kanssa lähdettiin ennen viittä Jämijärveltä kohti Tampereroksityä,jossa oltiin perillä puoli kuuden jälkeen.Sitten harhailtiin kaupungin läpi kunnes saavuttiin Tullille jossa tapasin rakkaita mailikavereita ja tutustuin muutamaan uuteen ihmiseen. Seitsemän aikoihin mentiin rautatieaseman eteen Apulanta-messageboardilaisten meetingiin. Kun porukka alkoi olla koossa lähdimme parijonossa(!) kohti Tullikamaria matkanjohtajan (Nancyn) kantaessa punaista kylttoä jonka teksteistä en saanut selvää. Lauloimme Tehosekoittimen ja Apulannan biisejä ja kaikilla oli hauskaa.Parijonossa jatkettiin Tullikamarin takaovelle jossa tervehdimme itse Wirtasen Tonia. Ennen kahdeksaa hajauduimme ja minä taasen tungin itseni aivan jonon etupäähän.Sitten huomasin että lippuni oli repeytynyt enkä ollut ollenkaan varma pääsenkö sisään vai en.Noh,järjestysmies oli kiltti ja antoi minun mennä. Sisälle päästyäni kävin tutkiskelemassa myyntipöydän tavaroita ja huomasin että rahani olivat jääneet reppuun ja reppu oli narikassa,joten ostokset jäi vähemmälle. Sitten menin istuskelemaan muiden messageboardilaisten kanssa lavan eteen ja nousimme muiden harmiksi vasta silloin kun lämppäri Tyrävyö alkoi soittaa.Tyrävyöllä oli ihan OK keikka ja minäkin pogosin jonkun verran.Tyrävyö huudettiin uudestaan lavalle ja soittivat encorena Ajetaan tandemilla-biisin jonka lauloi Apulannan edellinen kiertuekitaristi Sami Yli- Pihlaja. Lavalla riehui myös Marzi,Igor ja joku jolla oli hieno ”ÄITI”-tatuointi jossain rinnan seutuvilla.Siinä vaiheessa minä meinasin pyörtyä ja raivasin tien pois yleisön seasta kohti myyntipöytää jossa myytiin virvokkeita.Myyjä oli mukava ja antoi minulle mukin täyteen cokista kun lupasin auliisti maksaa pari markkaa lisää.Siinä vaiheessa iltaa olo oli masentunut eikä mikään tuntunut miltään.Mutta kun Apulanta alkoi soittaa tiesin taas mitä varten elän ja minkä takia olin keikalle tullut.Siinä sitten raivasin itselleni kyynerpäätaktiikalla tien eturiviin ja pogosin ja karjuin kuin hullu.Sitten ylitin itseni ja nousin lavalle ja hyppäsin yleisön sekaan.Vittu sitä fiilistä!Ei sitä voi sanoin kuvailla. Pogosin taas itseni eturiviin ja jonkun iloisen daivaajan kenkä osui suoraan naamaani mutta se vain paransi mun fiilistä. Kyllä siinä oli verta,hikeä ja kyyneliä vaikka muille jakaa. Sitten Apulannan keikkasetti alkoi olla viimeisimmillään ja Toni kehui Tampereen keikan taasen maasta taivaisiin. Apulanta huudettiin takaisin lavalle kahteen kertaan ja myös Sami tuli veivaamaan.Keikan loputtua lähdin taas virvoke- myyntipöydän luo jossa mukava,hymyilevä myyjä taas ojensi minulle mukillisen cokista.Sitten istuin puoli tuntia lattialla vain katsellen ihmisiä ja hymyillen typerästi. Mietiskelin kaikenlaista vähemmän järkevää ja viimein lähdin ulos jossa kaverini jo odottikin huolissaan.Sitten istuimme noin puolituntia pihalla jutellen ja minä otin kavereistani kuvia ja olin edelleen aivan pogopogo-fiiliksissä. Sitten lähdimme Jämijärveä kohti,minä surullisena kun taas täytyi palata arkeen.Nyt kirjoitan tätä rokkifiiliksissä kengänjälki otsassani ja virne naamalla. Keikka oli elämääsuurempi.

---

Tarinan ajankohta:
Lähettäjä:

Nosturi

Lähettänyt: Se sama vanha kusipää

Pirullinen aprillipäivä

I’d rather be dead than cool.

Taas tässä kaupungissa…*sigh* Suomen paskin kaupunki on minusta Joensuu ja sen jälkeen kovana kilpailijana Hellsinki. Eihän nauramatta voi sanoa Hellsinkiä suurkaupungiksi kun ny vertaa Isoon Omenaan, muttamutta… Tästä jos mistä alkaa muovimaailma ja minua ahdistaa. Tää kaupunki mätänee sisältä päin. Ihmisistä. Näin…hortoilin alkukantaisen ja puhkikuluneen monistetun karttani kanssa kohti Nosturia. Sotkettuani pari kertaa suuntani sekoittaen Tehtaan-& Telakkakadun keskenään, löysin viimein oikean kadun. Olin vielä melkoisen hukassa kunnes vastaani osuikin RUUSUROUDARI! *jee jee* Hän näytti kätevästi yhdellä kädenhujauksella mielellään oikean suunnan. Olin enemmän kuin kiitollinen. Saavuin kohtalaisen joukon kotiuttamalle ovelle vain noin varttia ennen ovien avausta, (mikä vetää varmaan pohjat odottelutaulukossani…shame on me) ja pelkojeni vastaisesti pääsin kuitenkin melko hyvin sisään. Enkä minä ryntsinyt. Ennakkolipun kanta irti ja narikalle. Varsin ystävällinen &lämminhenkinen narikkapersoona asetteli kiltisti laukkuni, kukkapuskani&toppatakkini naulaan vitsaillen välillä. Olin varsin otettu moisesta kohtelusta, tarjosin kyllä että hän voisi itse pitää kukat jota hän ei valitettavasti tehnyt. Siinä taas ammattitaito kukoisti palveluammatissa. Pompin varsin epätietoisena paikan systeemistä pitkin portaita ylös seuraillein muita kuin se mustin lammas jota joutui jälleen mustanmaalatuksi. Sitten muistui mieleen- kamra!!! Ja takasin alakertaan. Kaivoin vyötäisiltäni 2kybän setelin ja ojensin sen sitten samalle mukavalle narikkapersoonalle (narikka 7mk, lisäjustkat 5mk), vaikka moinen käytäntö oli minulle ennen kuulumaton ja tuntui hieman odohkolta. Kenties tämä voi olla hyvinkin hyödyllistä jos minunlaisiani unohtelijoita on paljonkin. Ei siinä vielä mitä. Koska minä en koskaan ole onnistunut todistetusti saamaan filmirullaa kunnolla kamraan opetuksesta&harjoituksesta huolimatta pyysin vielä

varovaisesti joskos tämä ihana ihminen voisi vielä asettaa sen filmirullan kameraan. Narikkapersoona ei ihmeemmin tuhissut vaan laittoi sen ystävällisesti sisään, käytyään varmistamassa että kuvausta ei ollut kielletty. Hymyilin kiitoksieni päälle ja lapsin takaisin ylös. Eturivi oli varattu ja pienen yksinäisen istuskeluhetken jälkeen huomasin eturivissä olevan hieman tilaa. Karaisin itseni ja uskaltauduin kysymään eräältä neitosella olisko aivan ennenkuulumatonta josko yrittäisin tökätä siihen. Tämä varsin yllättävästi, suostui ilmoittaen ystävänsä tulevan pian takaisin siihen, mutta uskoen että myös minä mahtuisin. Mitämitä…?! Tämän on pakko olla joku aprillipila! Eihän se onneksi ollut, siinä eturivissä minä sitten istuskelin astetta lähempänä autuutta puhuen tämän yli-inhimillisen ihanan neitosen kanssa. Keskustelu oli varsin miellyttävää ja monipuolista. Taustajuminakin oli varsin laadukasta: You gotta fight for your right (alkuperäne Beastie, spank god…), HIMiä, ’till you’re numb & Bad Touch…so on. Aika kului joskin kaikkea tätä lukuunottamatta hitaasti… Käytävässä&oveen pläntätyissä lapuissa luki 23.00 esiintyvän Takiaisen&24.00 AL:n. En tosin ollut varma mitä uskoa näin aprillipäivän ollessa, etenkin kuin lämpäriksi oli ilmoitettu Lehtivihreitä&LAB:ia. Valitettvasti näistä kumpikaan ei vaikuttanut keikkaan kuin korkeintaan alkujupinana.

Lopulta (!!!) lavalle vaivaantui (kuinkas ollakaan) bofferiteipillä koristeltu naisista koostuva bändio joka tunnustautui Takiaiseksi, mikä onkin aivan oiva nimi. Itse soitto oli varsin mitäänsanomatonta&tavanomaista sanoituksen ohella. Sellaista, että kyllä sitä ihan mielellään kuuntelee, mutta ei siinä ollut mitään omaa…ei mitää ”helmeä”. Tästä huolimatta pogosin kyllä innolla. Soitettuaan jotai 8 biisiä nämä sitten poistuivat.

I’ve been down so goddamn long that it looks like up to me.

Järkkärijäbä siin joskus ilmoitteli ystävällisesti ettei salamaa saa käyttää kamrassa sitten siinä edessä ollenkaan. Tulee kuulemma häikkää laitteisiin. Totta tai tarua, se sai mut vääntämään aikas nopeasti salaman pois. Mainitsipa kyseinen herran vielä, että valalta tulee tarpeeksi valoa muutenkin. Puhuin siinä sitten vielä tämän mukavan neidon kanssa ja katselin jo unohtamaani komiata Che Guevaran sateenkaarivärien tyylittämää kuvaa jossai laitteen kupees. Oli oikein aitoapaikalla. Ja lavalla aikamoiset määrät savua ja telkut siellä rumpujen vieressä takana näyttämään sinistä taukokuvaa.*jee jee* Sitte vaa tavanomaista tunkua takaa ja kaikkea siihen liittyvää. Alko yrjä tulemaan melkein liian tuttavallisex& hartaasti toivoin silloin etten olisi napostellut sitä kasvispizzaa.. Ja jano alko tulemaan sen verta että kirosin jopa kaljan kelpaavan. Tuskin kuitenkaan se olisi..=0) Raivaan hieman hengitystilaa nojaamalla tylysti taaksepäin. Voimakas vastarinta vihaa minua ja haluaa pääni potkupallokseen. Näinhän se aina.

Se on rautaa, kun joskus ottaa turpaan.

Ajattelen siinä sitten ääneen, että mitä hyötyä siitä minun pieksämisestäni on kun sillä on kuitenkin aika heikko vaikutustaso. Eli minä en ole menossa minnekään hakataan tai ei.

Ja aristaa kun painaa herkkää kohtaa Vastaukseksi saan niittirannekkeesta pari innostunutta iskua päähän. No hyvä kai se on niinkin…=0) I don’t care that much. Sitten töllöstä lähtee viimein tulemaan sitä pätkää: Rantapop&vibakoostetta; joskin siitä oli tylysti terrorisoitu Paha,paha asia pienempään osaan. Mitä vittua, perään ei tulekaan Hell On Wheels. D’OH!

Ja lisää odottelua ja viidakon lain teorian todeksinäyttöä. Sitten Sipe kävelee tyynesti rumpujen taakse, Tuuge hipsii nurkkaan&laittaa pikaisesti basson remmin rätinkoristaman päänsä yli. Toni astelee omanarvontuntoisena mikille&nostaa kätensä ilmaan suureleisesti (vilkaisepa vaikka Plastikin takainen spälä) virnuillen täysivaltaisen hurmaavasti. And I know; this is gonna be the time of my life. Sitten Herra nappaa ketterästi kitaran & vakavoituu sulkien silmänsä sanottuaan pari varsin tavanomaista tervehdyssanaansa. Marzikin on ilemstynyt rintakehä paljaana oikeaan reunaan. Viiltävä Tervetuloa aloittaa mahtipontisesti tämän vuoristorata-ajelun.

Who will survive and what will be left of them.

Tuugel päällään sellane he-le-ve-tin hiano paita =0(as always)0=, sellane niinku Simolla , paitsi pitkät, tyyliin sopivat hihat (no kato vaikka Sipin paita Plastikin inlaysta). Sitte tietty se kalsareita muistuttava harmaa mytty mikä sil oli alus päällä, mutta jonka Tuuge kyllä siinä eka biisin jälkeen varsin taitavasti hiuksia hämmästyttävän vähän sekoittaen otti pois. Ja sitten gegen katseenvangitsijana basistilla oli tällainen melko yksinkertainen, mutta minut aivan täysin lumonnut komeudessaan kerrassaan uskomaton kimallevyö. Tonil oli päällään Ankkapopista tuttu farkkuroiskeläppäsysteemi. Sipel…no farkut ja sillee.

Niin, onhan se toisaalta aivan turhaa joitakin vaatekappaleita luetella. Mutta ehkä minä kirjoitankin sen hieman pilke silmäkulmassa…

Kaikki olivat vaikuttivat varsin hyväntuulisilta, taino Simosta ei ihmeemmin tietoa, mutta hänhän nyt hehkuu aina positiivista auraa. Toni pelleili siinä vielä pedaalin kanssa ku roiskeläppä rajoitti häntä polkemasta sitä, ni hän sitten pyysi Marzin siihen melko teatraalisesti polkemaan. Marzi siinä hieman kummissaan ekana tuijotteli ja sitten hyvin harkitsevaisena polkasi pedaalista. Toni sitten kumarteli hyvin kiitollisena hymyillen. Ja kaikki oli yhtä hymyä. Minä tähtäilin innoissani kutkuttavia fotoja. Biisilista oli täsmälleen sama mitä ennenkin.

Tonin spiikeissä kiisivät kiitokset ja muut kauas Harjukadusta Heinolaan ja myös salin yleisölle. Tuukka siinä pysäytti jonkun kipaleen (oiskohan ollu Matonen) Tonin ja supisi tälle jotain. Leveä hymy ja välkehtivä katse nousi heti tämän kasvoille ja minä mietin hetken mitä tämä lie sanonutkaan. Toni paljasti sen pian. Tuukka oli kuulemma sanonut että on tosi hyvä meno tai jotain että ei parempaa yleisöä ole ollut pitkään aikaan. *yeaw woaw* Ja kun se tulee Tuukalta niin kyllä sitä on uskominen.

The truth is out there. And Tuukka tells it. Esim. [joku Soundi] *puhe Rasmuksesta ja näiden kanssa tehdystä kiertueesta* Tuuge:”Olihan ne vähän sellaisia pikkupoikia suuressa maailmassa. Vähän sekaisin kaikesta. Todellisuudentaju oli hävinnyt.” Toni:”Älä laita tommoista. Tulee itku vaan. Teja G:ltä tulee noottia.” Tuuge:”Pitää laittaa. Olihan se niin ´…”

*puhe Trasmosheksen roudareiden yhteistyöstä AL:n kollegoiden kanssa* Sipe: ” …’ kun meidän crew kantoi tavaroita hiki päässä ja Rasmuksen crew söi juustoleipää ja pelasi koripalloa. Pienen mussutuksen jälkeen sekin asia korjaantui.” Tuukka:”Eihän korjaantunut. Eihän ne kantanut siellä koskaan mitään.”

[Maalin alta-kirjasesta] *puhe Tejalle ’silloin joskus’ lähetystä demosta* ”Mutta Mitä kuuluusta Teja ei digannut.” Toni:” Se oli eri versio kuin levylle päätynyt.” Tuukka:”Sitä on minun mielestä ihan turha puolustella. Teja ei kuullut, että se oli hyvä biisi.” Tuukka on MINUSTA hieman kuin se skidi Keisarin Uusissa Kleduissa, joka paljasti että nytten on perhekalleudetkin näytillä. Hyvässä ja pahassa.)

Enivei, kertosäkeiden ja normaalejen kontrasti oli melkein yhtä vähäinen kuin Noidanmetsästäjässä tavallasesti. Vesijakelu pelasi varsin kiitettävästi, vaikka sitä tuli jonkun annettua juuri ennen kerron alkua jolloin jonkun vedet lensi naamalleni. No ei mitä, pieni suihku piristää. Jano oli vaikka monta kertaa sainkin pari kulausta. Luultavasti olisin voinut juoda koko tynnyrillisen… Toni lauloi myös melko samantapaisesti joka kipaleen, johtuen ehkä osaksi että tämä soitti ainakin Turun gegeä enemmän instrumenttiaan nyt. Sitten keikan ehdoton päänsekoittaja: siihen kung fu-pätkään joka tuli jonkun biisin (Ei prkl! Mä unohdi viimex mikä biisi se oli ja ny olin varma et muistasin, koska se oli joku siihen täysin ilmeinen kipale. Oh well, what the hell. Kaipa se oli Paha,paha asia…?) sisältyi jumalallisesta Li Jun Fanista pätkä!!! Olisiko se muka ollut siinä jo aiemmin, ja minä en muka olisi huomannut…? Vai oliko se lisätty siihen ja miksi…? *JEE JEE* Oli miten oli tuon rasvatun lihaksiston sulavan ovelien liikkeiden ja tutun ilkikurisen rakastettavan virnistyksen näkeminen toi sellaisen jännän aallon (en ole koskaan ollut hyvä selittämään asioita) koko ruumiini läpi…ja hemmetin typerän näköisen hymyn. Floattereitakin oli tasan sen likaisen tusinan verran kunnon menon todistamassa ja järkkärit nappailivat näitä nopean kivuttomasti (mitä ny yhen jalka osu hieman kyllä tuntuvasti niskaani). Tuugella oli muute, vielä pitää mainita, sellasii punasii nauhan tai jotai riekaleita basson kiinnitettynä. Kummastelin vaan, että josko niillä ollut jokin syvempikin tarkoitus or just for the hell of it… The illusion of the truth remains as a secret. Toni heitti sitten plekun jonku kipaleen keskellä silmät kiinni (niinku Tsimi aina ja pariki kertaa). Sinne kauas salin keskikohdalle lensi tuo pieni muovinpala, niin että tilaisuus sen kiinnisaamiseen minulle oli melkoisen pieni. Ei tullu edessä sillatti konkreettisesti paljonkaan pompittua, mutta päätä kyllä heilutin mitä ihmeellisimmillä tavoilla niin että rusahti kyllä välillä kuuluvasti. =0) Tuukka oli muuten kyllä rauhoittanut tuota lavaesiintymistään potkimisesta nytkymiseen. Ei sillä ettei yhä olisi ollut aivan oma salattu puutarhansa… Ei tainnut kyllä kukaan ollut sitä rumpukalvoa virittänyt, hieman siltä vaikutti. Aikaisemmin Marzin tiluttelemat pätkät olivat nyt koko bändin välisoittoja ja positiiviisiä välipaloja. Toni, tuo jänisoinas, siinä vielä hehkutti tulevien syntymäpäiviensä puolesta ja pyysi meiltä verta ja hikeä kerran jos toisenkin. Sitä saa mitä pyytää ja sitä tulee kyllä pyytämättäkin tuollaisilla keikoilla itse kullekin osansa ja ansionsa mukaan. All in all, oli se kuitenki paras gege mitä olen nähny, jos Torrea ei lasketa.

I wish I was like you. Easily amused.

Apulanta palaa lavalle ei kerran, vaan toisenkin. Niin, siinä sitten kuultiin Mitä kuuluu sekä pienenä loppuvetona, jolloin lumoava hiljainen odotus täytti salin hieman tutunoloinen kipale…tai melkein koko kipale. Tietäväisempi HENKKA näköjään nimesi sen Smoke On Wateriksi. Veri intrestink.

Maanantaina ei kuultu, vaikka minä sitä taas huusin. Parempi kuitenki varmaan vaa ku ei tule. Sillä kuitenki oma suuri arvonsa ja gegel…se arvo kenties pilaantuis. (Niin minä en ole koskaan ollut hyvä selittämään asioita.) Ystävällinen enito kamuineen oli kadonnut vierestäni jokin aika sitten, koska hänenkään mahalleen gege teki tiukkaa. Myöhemmin kuulin, että onneksi hänkään ei kuitenkaan oksentanut…=0D

Pian eturivi olikin täynnä sinne takaa jyränneitä ihmisiä, joista vieressäni oleva rakasti suuresti voimakasta ilmakitarointia. Olkapääni ei siitä kovasti pitänyt, mutta kipu on ystävä. I don’t wanna fight tonight.On se kuitenkin aivan eri asia oletko sinä siinä ensimmäisessä rivissä vai takana.(Siis, kummallakin on omat puolensa. Mikään ei oo mustvalkoista ilman harmaan sävyjä.) Noidanmetsästäjä taitaa nyt ilmeisesti sitten pysyä virallisena tissiposki-piisinä, jonka aikana sopivan iän saavuttaneet voivat käydä oluella tai kusella. (Saman makuista ainettahan kummassakin erittyy…=0)

Hölmöistä hölmöin ei vieläkään kohdannut vertaistaan.

Mielestäni tuon tittelin olisi voinut saada joku aivan toinen kipale, mutta I don’t care that much. Ilmeisesti Apulanta oli syystäkin ylpeä itsestän ja yleisö palkittiin myös sälällä. Loppujen lopuksi Toni mytysti biisilistan ja heitti sen jonnekin etuvasemmalle ja Sippi luovutti rumpukapulan. Se taas meni vieressäni olevalle neitokaiselle…tai hän jäi kamppailemaan siitä erään toisen neidon kanssa. En minä tiedä olisinko minä halunnutkaan olla siinä riuhtomassa, vaikka olishan se toisaalta ollut aika WAA saada joku Simon kapula. No joo. En mä kyllä tykkää ottaa, jos ei voi antaa.

Sitten töllöist alko tulemaan Finnhits karaoke ja joukon hoilatessa sieltä alkanutta kipaletta huojuin portaita pitkin kohti alakertaa. Poikki ja pinoon vaan. Joku siellä takananikin huomasi miten Viva la Plastik- paita oli liimautunut hiellä kiinni minuun ja sitä tippui hitaasti maahan minusta norojen valuessa alas otsaltani. Hiki on yksi elämän eliksiireistä. Sitten on kyyneleet ja veri.

Joo joo, valo riittää kyllä. Gegekuvia en saanut. Kerrankin filmi oli alivalottunut! Olisi pitänyt olla 400. Normaalisti minulle kun käy niin kuin HIM:ille, ylivalottuu koko paska. Ei mua paljon haittaa. Don’t worry, be pöpi!

Siinä sitten rastapään luokse puodille. Mietin hetken pyytääkö vielä kolmatta AL-kaulakorua, jonka voisin jälleen hävittää, mutta huomatessani rahatilanteen tyydyn sitten vaan siihen Wirtasen naaman koristamaan paitaan. Ainoastaan vähän harmittaa kun ei nytten sitten ole Plastik Carea, mutta aina ei voi voittaa. Ei edes joka kerta. (Vittujako tuollaisellakaan materiaalisella mannalla on väliä.) Kysäisen vielä Tampereen gegestä toivonkipinä vielä loistaen silmissäni. Rastapää vastaa varsin auttavaisesti ja ymmärtäväisesti. Aivan mahtava persoona. Kuolisin milloin vaan hänenkin puolestaan. (I would die for anyone.)

Myös ystävällinen narikkamies (jolla oli aivan häikäisevä Plastik-paita… Siinä oli koko Kolme Muskettisoturiamme yhdessä. Ei kuulemma saa ostettua mistää.) osaa asiansa ja saan päästyäni tiskille tavarani varsin nopsasti. Kiitän ja poistun ulos viileään ilmaan, vetäen aluksi kehkoni täyteen raikasta ilmaa jota edes röökaajat eivät voineet riistää minulta.*jee jee* Hetken ajattelen jäädä odottelemaan rauhassa keikkadösän viereen, mutta sitten tajuan ettei siinäkään ole mitään intoa. Lisäksi en minä ole koskaan ollut tunkemassa backstagellekaan. (Se kyllä johtuu siitä että ole helevetin ujo ja erittäin yksinkertainen [lue:tyhmä] yksilö.) Toisinaan on helpompi kun antaa painovoiman tehdä työ. Siltikin…täytynee myöntää että jonkinlainen kaipuu on tätä vaarallisempaa AL:ää kohtaan.

Sitten kävelen hetken katuja hoilaten Blackbirdiä etsien puuta missä nukkua. Mutta pienen matkan päästä löytyykin sellane lastenleikkiaitaus. Ja ihmeitä on! Sillä leikkitarhan portissa ei ole sen kummenpaa lukko systeemiä. Roikun sitten siinä sopivasti gegen lopuksi keinussa pää alaspäin pari tuntia katsellen tähdiksi kutsuttuja aurinkoja miettien (e.t.:itäkin) ei mitään ja kaikkea. Nuhan siitä tietysti kyllä sai, mutta joillekin asioille ei voi määritellä hintaa.

Blackened is the end.

---

Tarinan ajankohta:
Lähettäjä:

Nosturi

Lähettänyt: Henkka

Eka kerta ku kävin nosturissa. Tulin paikalle jälkeen kaheksan luin että apis alottaa vasta 24.

Siinähän veti eka uusi suuruus nimeltä ”takiainen” se oli ihan kauhee mä en saanu sanoista mitään selvää. Ne veti 40minsaa ensin Marzi tuli säätää kitaraa ja veti siinä pientä sooloo. Sitten vähän 24 jälkeen hirmuisen savun keskeltä tuli apulanta ja räjäytti koko nosturin vetämällä ”Tervetuloa” biisin. Sit Toni sano et”joku on saattanut kuulla tän seuraavan biisin” se oli Käännä se pois. Tunnelma oli huippuu koko keikan ajan ja jengi pogoili. Ennen encoreeta oli tullut biisit Tervetuloa, Käännä se pois, Teit meistä kauniin, Odotus, Silti onnellinen, Hallaa, Paha, paha asia, Ei yhtään todistajaa, Mato, 0010, Terä, Tex mex cowboy ja Silmämuna. Kaikkihan ties et ei se siihen päättynyt.

Kaikki huus silmämunan jälkeen ”We want more, we want more, we want more” ja Sitten Apis tuli ja veti encore1 Mitä vaan, Noidanmetsästäjä ja Anna mulle piiskaa, joka keskeytettiin ennen loppua Tonin sanoihin ”Täytän vuosia ensi viikolla ja toivoisin teidän antaman hieman verta, hikeä ja kyyneleitä. Ja jengihän rähähti ja huus kovaa koko Piiskaa -biisin lopun.

Apis lähti mut yleisö ei luovuttanut ja niin encore2 oli ”Mitä kuuluu” kun se loppu apis veti alun biisistä ”smoke on the water” ja lopetti yleisön railakkiin suosionosoituksiin.

Olen nähnyt Apulannan 6kertaa ja täytyy sanoo et tää oli ehkä paras keikka mitä olen nähnyt. Toni oli täynnä itseluottamusta, Marzi heitti omaa sooloo koko keikan ja se sopi siihen aika hyvin, Tuukalla oli tapansa mukaan taas kova lavaenergia päällä, Sipe veti kovaa ja kyl huomas et APULANTAkin oli tyytyväinen keikkaansa niin kuin katsojatkin.

---

Tarinan ajankohta:
Lähettäjä:

Nosturi

Lähettänyt: Anne the apisfani

Ovet aukes 20.00 ja mä tietenki menin sinne jo sillo…sitte nähtii lista, jos luki et Apis soittaa 24.00…no me istuttii siel reunal kolme tuntii ja noustii sit kuuntelee Takiaista, joka muute oli iha perseestä. No sitte kahentoista aikoihi Apis tuli lavalle, ja alko soittaa…ne soitti mm.Tervetuloa, Noidanmetsästäjä, Terä, Ei yhtään todistajaa, Odotus, Käännä se pois, Mitä kuuluu, Anna mulle Piiskaa, Mitä vaan, Silmämuna…jäin kaipaamaa Poistuisitko mun elämästäni, 001 ja 003 ja Jennanki ois saanu soittaa…keikka oli tosi hyvä, mut aina Noidanmetsästäjän ois saanu jättää pois, ja soittaa legendaarine Poistuisitko mun elämästäni tilalle…no mut oli se kyl mahtava keikka…kiitoksia pojat, ja onne Tonille ja Tuukalle lähentyvien synttäreiden johdosta!!!

---

Tarinan ajankohta:
Lähettäjä:

Lutakko

Lähettänyt: Veera

Saavuttiin lutakon pihalle joskus puol yheksän aikoihin jono oli piiiiitkä…mut kyllähän sitä kerty meijän taaksekin…tunti siinä sit jonotettiin ennen sisälle pääsyä (sillon olikin eka lämppäri,järjestys häiriö,jo settinsä puol välissä). kummasta kaan lämppäristä en oikeen pitäny (järjestyshäiriö ja inis)siispä pogoiltiin siel ympäriinsä…siin sit ajauduttii jotenkin myynti tiskin luo…katteleen mitä oli tarjolla paidat siin sit päätettiin ostaa ja mietittiin et milläköhän kuvalla … TUUKKA sit tulla tupsahti siihen jostain ja raitkaisi mun ongelman… se vaan sano et oota hetki ja mähän ootin siin se sitten hetken kaiveli niit paitakasoja (mä olin tietysti ihan pihalla et mitä se nyt taas on saanu päähänsä) kun se vihdoin oli löytäny haluamansa se tuli mun luokse ja sano etmä selvästikin tarviin uuden apis paidan…sain siin sitten sen missä on kaikkien kuvat..KIITOS KIITOS KIITOS KIITOS vielä kerran TUUKALLE… tuli kyllä kiitettyä pariinkin otteeseen illan aikana…keikka oli aivan mahtava vaikken päässytkään eteen kyn oli populaa niin hirveesti (loppuunmyyty kuten melkeen kaikki apiksen keikat) enkä sit jaksanu rynniä… pogoiltiin sit sieltakana ja silleen… WE WANT MOREa huudettiin pariinkin kertaan ja kyllähän ne 2 encorea sit kuultiin… kuten aina ei jyväskyläläis yleisö ollu sitä parasta mahollista , mut menihän se siinä sivussa…taka ovelle en päässy kun kyyti oli jo oottamassa…muuten ois joutunu käveleen aikasta pitkän matkan (melki 50 kilsaa)…enkä mä sentään niin hullu oo!!

---

Tarinan ajankohta:
Lähettäjä:

Lutakko

Lähettänyt: Apisgirl81

Joo oli tuola Jyväskylässä kamuni Marjon kaa ja meillä oli todella hubaa!!!!!!No mentiin Lutakolle noin puoli seittemän ja ovet tosin vasta avattiin yheksältä mut mitä väliä kun ei ollu ees kylmä…No samantien ku päästiin sinne ni pihaan saapu hlö-auto ja sieltä nousi SIPE!!!!!Se jäi hetkex jutteleen mulle ja Marjolle ja sit se meni sisään ja sano et nähään sit sisällä=)Joo se tuli sinne serkkupojan kyydillä…Joo no jonkin ajan päästä siitä Tuukka,Sami ja Samu(iniksen rumpali)tuli sinne ja siinä moikattiin ja kyseltiin poikien kuulumiset.No sit kun kello tuli yheksän ja ovet aukes ni mä ja mun kamu oltiin ihan oven edessä ja päästiin toisena parina ineen=)Lavan edusta kutsu ja lujaa!!!!!No siinä istuttiin lavan reunalla ja nähtiin et Toni tuli backstgelta sinne myyntikojun luo ni sanottiin vaan parille tyypille joihin tutustuttiin jonotellessa et ne varaa paikkoja meille…Sit me oltiin salaman nopeudella Toni luona=)No siinä juteltiin ja photoja räpsittiin ja menihän siinä joku puoli tuntia…Muut likat jotka pyysi nimmareita katto ihmeissään ku me jutskattiin Tonille ihan kamuina…Joo no keikka alko ja Inis tuli lavalle ja mä ja mun kamu riehuttiin kympillä=) Mut enemmän me riehuttiin ku APULANTA tuli stagelle=)Joo keikka oli LOISTAVA!!!!!!Jeps!!!!Keikan jälkeen me lähettiin Tonin kaa sieltä pois ja mentiin sen autolle ja sielä juteltiin kaikkee…Se oli ihan onnessaan ku kerrottiin et tullaan kattoon niitten Treen keikkaa=)No sen oli pakko lähtee himaan ku seuraavana aamuna sen piti olla kybältä jonkun häissä=( No kyl me sit saatiin ennen lähtöö vielä mun kamun kaa pusut Tonilta suoraan suulle=)Ja Toni- kulta toivotti meille hyvät illan jatkot ja turvallista kotimatkaa(me tietty samoin)…Joo no sit se lähti ja Treellä me nähään!!!!!Kiitos Tonille ihanasta illasta!!!!! Ja muillekin Apiksen pojille kiitos LOISTAVASTA KEIKASTA!!!!!!

---

Tarinan ajankohta:
Lähettäjä:

Urheilutalo

Lähettänyt: Unenkantaja

Rahan arvoista…saavuimme 2 ystäväni kanssa urheilutalolle jo(!) noin 20 vaille seitsemän ja vastoin mun odotuksia ei ollut jonoa! no, seurattiin parin muun esimerkkiä ja mentiin sisälle katselee kun muut järkkäs laitteita kuntoon ja nojailtiin katellessa niitten duunii. sit yllättäen Sipe kävelee lunkisti ohi ja mä vaan tsiigasin sitä monttu auki ja Sipe huomas mut ja katto mua =)…siinä taas katteltiin kun Sipekin meni rumpujensa ääreen hommailee ja eiköhän Toni mene seuraavaksi ohitse ja häipyy backstagelle…no, sit tulee sellanen mustahiuksinen hiippo pyytäen meitä perääntymään takas alaaulaan oottelee ja vähän ajan kulttúu häätää ulos. no, odottelu alkaa…jonoa kasvaa meidän taakse ja tunnelma kohoaa…sit ovet avataan (myöhässä) ja alkaa hidas sisälle pääsy. sit takit narikkaan ja oottelee salin ovelle. ovet avataan ja kaikki ryntää hulluna eteen. mä niiden mukana…keikka alkaa vihdoin ja viimein ja mä olin mykistynyt. apulanta oli tosi kovassa vedossa. biisit meni ja pogoilu jatku!!! napsin kuvia minkä ehdin ja pogoilin muiden mukana. lopuksi sain revittyy itelle marzin biisilistan ja fiilis oli katossa. käytiin tsekkaa Apulannan keikkabussi mut harmiksi meidän kuski tuli ennen apulannan jätkiä =( no, keikka oli tosiaan rahan arvoinen…

---

Tarinan ajankohta:
Lähettäjä:

Urheilutalo

Lähettänyt: Apis-diggailija

Saavuin paikalle (Urheilutalolle) kaverini kanssa 7:30. Ovet aukes puoli yhdeksän, sen jälkeen takki narikkaan. Salin (oli muuten yläkerrassa)ovet aukes yhdeksältä ja siellä soitettiin diskojumputusta. Ostin salin perällä olleesta myyntipisteestä sellasen uuden Apis-paidan. Istuttiin salin laidalla, kunnes lämppäri (järjestyshäiriö tai joku sellanen) aloitti. Mentiin lavan eteen kuuntelmaan sitä. En henkilökohtaisesti tykännyt siitä, soitti samanlaista kuin Dingo. Sitten tunkeuduin ihan lavan eteen kaverini kanssa. Odotettiin siinä puoli tuntia ja katseltiin lavalla olleista telkkareista vanhoja keikkapätkiä. Sitten Apis tuli lavalle ja Tervetuloa räjähti. Olin just Tuukan eessä ja sain paljon kuvia siitä kun se riehu siinä. Sitten se huomas mut ja poseeras mulle =)

Toni lauloi hyvin eikä unohtanut sanoja kertaakaan (!) ja Tuukka riehu kuten aina, ensin turbaani päässä, sitten ilman. Marzilla oli ihan selvästi hauskaa ja Sipe takoi rumpuja kuin hullu.

Keikka oli hikinen ja mun mielestä paras missä oon ollu (tää oli 3.). Sain ennen varsinaisen setin viimeistä biisiä (silmämuna) Tuukalta siinä lavassa olleen biisilista-paperin.

Silmämunan jälkeen pojat häipyi lavan taakse ja pian tulivat lavalle vetämään encoreina Mitä vaan:in ja Anna mulle piiskaa:n. Ennen mitä vaan:ia tonin piti virittää kitaraansa ja samalla se kertoi meille jonkun ihmetarinan josta en saanut selvää.

Tämän jälkeen ne häipyi taas lavalta mutta yleisö pakotti ne vielä kerran lavalle vetämään Mitä kuuluu-biisin.

Biisilista:

Tervetuloa
Käännä se pois
Teit meistä kauniin
Odotus
Paha, paha asia
Silti onnellinen (=darra)
Hallaa
Ei yhtään todistajaa (biisilistassa luki että disko)
Mex-tex cowboy
Mato
Terä
0010
Silmämuna

Encoret: Mitä vaan Anna mulle piiskaa

Encore 2: Mitä kuuluu

Joittenkin biisien välissä pojat soitti pätkät Metallican Enter Sandmanista ja Deep Purplen Smoke on the waterista.

Eniten mua jäi vituttaan se kun mä missasin Odotus-biisin lopun ja lähes koko Paha, paha asia:n koska mulle tuli kiire koska mä huomasin, mitä mä olin just tehny: mä annoin mun kameran kahdelle tytölle ja ne lupas ottaa pari kuvaa lavan sivusta ja tuoda sitten kameran takas. Mä annoin kameran ja kohta mä huomasin että vittu mä oon pöljä ja sit mä lähdin etsiin niitä. Onneks löysin ne ja sain kameran takasin. Se vitutti kans kun ne ei vetänyt seuraavia biiseja:

Maailmanpyörä
Noidanmetsästäjä
Liikaa

---

Tarinan ajankohta:
Lähettäjä:

Kåren

Lähettänyt: Se sama vanha kusipää

Olin sitten perillä Kårenilla kellon ollessa hieman yli 12. Jäädyttelin persettäni istumalla lumisilla portailla & funasin (haaveilin) kaikkea asiaan liittyvää. Revin sen gegemainoksen tietty parempaan säilöön siit ikkunast. Oishan Kafe’ ollu auki, mut mitä intoo sinne ois ollu mennä. (Ei siellä nii kylmä ollu, prkl.=0) Eihän siihen aikaan olllu mitään järkee tulla, mut kyse onkin musta ja järjestä on silloin turha puhua. Iteasias mä meinasin mennä yöx siihe eteen makkarin kaa pötkäämää…Jos en ois ollu sillo siel olisin koko ajan halunnu olla siel. Koska sydän sanoi niin.

Jotain 15.20 saapui, ah niin hurmaavan tyylikäs&paskaisen kurainen, gegebus (pääasia että kulkee) ja ystävälliset, huumorintajuiset roudarit. (Roudareil oma faniklubi, prkl!)Ei ollu pulleahkoa klanipäätä enää mukana..*niisk*. On se muute ihme mite palj kamaa sellasen pieneen dösän takaosaan mahtuu ja miten pieneltä ne sit näyttää ku ne on kuskattu paikoilleen. Kysyin siinä sitten että voisinko olla avuksi…mutta eihän ne tietty luottanu monen donan kamoja meikäläisen hellään huolenpitoon. Kelasin vähä et mihi ne tarvii kolmee töllöö & et oli hienot Plastik-style taustapahvit. Tuli siinä kyllä vähän syyllinen olo ku jäbät roudaa hiki otsassa liukkaas lumes jumalattomia boxeja jumalattoman määrän ja meitsi vaa istuu naureskellen siin vieres& aukoo välil ovee…Oh well, what the hell. Kyl niilläki siin samas läppä mukavasti lens.Yx roudareista näytti erityisen tutulta, mä kysyin silt’ et onks’ se Marzi ku oli hieman kuitenki samaa näköö& aattelin että töllön muodostamaan harhakuvaan ei ole uskomista. Gsus, Hemihän se tietty oli…about 5 seconds later it hit me. Häpeän.Jälleen. Annoin yhel niist sit sellasen sinisen ruusun siit kimpust minkä mä poimin torilt hetken mielijohteest ku käppäilin Kårenil päi. Meinasin kyl ostaa bloodred, mut ne siniset oli kiehtovampii. Teki mieli vetää terälehdet ys kerrallaan irti ja kattoo ku ne putoilis höyhenten tavoin maahan. Ruusu on lutka. Enivei, pyysivät sitten aulaan lämpimään istumaan. Siinä sitten olin neljän maissa sisäl ja yritin piirrellä muistist RuneQuest-riimui..no kyl ne merkit meni oike, mut en mä muista mitä ne meinaa! Sitte huvitin itseäni Like-uutisilla mikä löytyi aulan telineestä;löytyipä sieltä ”tosi siisti” Plastik-mainos, Tavastia hubaa, uskomattomia fakktoja,Valon haastis ja sit näitä perinteisiä palstoja. Ja roudarit&järkkärit, nuo suuret pienet työmuurahaiset, arjen sankarit, aikamme unohdetut legendat (ehkä likaisetkin sellaiset..*kiäh kiäh*), urheasti ponnistelivat välineitä alakerrasta yläkertaan. Sai siinä sitte opastaa paril ihmisel millo ovet avataan&gege alkaa. Tulipa sitten eräs nuori herra kysymään myös, ja kun kuuli miten myöhään halusi tietää mahdollista paikkaa msisä odotaa. Hän oli saanut Mafian kisassa Passin vastaamalla kysmään:”Mikä on AL-Sipen oikea nimi?” *jee jee* Enkä minä ole kateellinen. Näytin tälle sitten hurmaavan Pääkirjaston ja silleen…Epäilykseni osuivat oikeaan:kyseessä oli itse Antti Anatomia! Respect. Tuli sitäkin ihmisraukkaa kiusattua typerillä kysymyksillä ja muuta…Ja sitten suljettua hieman uloskin kun Jay&sen systra saapui kuuden maissa.Eli jos sattumalta tämä osuu Antin silmiin niin ANTEEKSI, OLEN KOVIN PAHOILLANI. Tekosyynä voisin heittää että minähän nyt olen kusipää. Marzi Nyman (se oikea Lenni-Kalle Taipale Trio/Nylykyt/Gaia/ kiertueskeba[n sijainen? Kai Sami viel tulee kuha INIKSEST ehtii..Muute kattokaa se sinkku, ihan tollee itsenäisenä teoksena, AL:ään riippumatta, ei yhtään hullumpi=0])käveli aikas monta kertaa ohi ja piti kysyy silt et mistä se hommaa niit sydämemuotosii pinkkejä plekuja, mut se ny jäi.Unohdin ja toisex: Prkl…mä olen niin sairaan ujo. (tietysti myös tyhmä&yksinkertainen, mut se ei liity tähän)

Jayn kaa höpistiin kaikesta tyhjänpäiväisestä&tietty entisist gegeistä & hoilattiin jotai Yellow Submarinea. Huomasin et ne juomat mitä olin varannu keikan jälkeen nautittavaksi oli ulkona odotellessa oli umpijäässä yläkerrassa kuuluessa mitä ihmeellisempää musiikin alkua… Järkkäri tuli siihen että.”Ajattelittiks’ te oottaa tääl (siis sisäl aulas, sohval) yheksään asti?”
Jay:”No nii..”
Mä:”Ei mitää paikkoi hajoteta tai mitää.”
Järkkäri laskee päänsä alas hieman pudistaen&kävelee raskain askelin pois. ”Joo en mä sellast uskonutkaan…” Mä huikkaan viel perään ”Sepä hyvä.”

Seitsämän maissa, aivan kuin roudarit ilmoittivat, Sippi&Tontsa sitten astuvat sisään, tervehtivät kävellessään järkkäreitä ja kenties myös meitä muutamaa odottelijaa. (Oisko ollu 7 tai jotai). Meitsi herää viimein ku kylmää vettä niskaan kaadettuna ja huikkaa ”Sipe!”. Ystävällisen kärsivällisesti tämä pysähtyy hetkeksi portaissa ja kääntyy varoavsti kädet täynnä pussukoita&muuta sälää. Meikä tunkasee ne nuutuneet, puolikuolleet ja jo alunalkaen melko tökeröt, jokasuuntaan töröttävät, tiesmillä aineilla kasvatetut&käsitellyt siniset ruusut (tais olla jotai 10) Sipel ja tämä sovittaa ne melkoisen varattuun kätöseensä vaivaloisesti. Sitten hän sanoo varsin sipemäisellä, rauhoittavalla,½yllättyneellä äänellä ”Kiitos.” Katson tätä silmiin aidon hymyn levitessä melko tyytyväisille kasvoilleni ja tokaisen että kiitos itsellesi, ja jätän herran viimein rauhaan. Ja tietty unohdin koko foto-jutskan kokonaan…=0) Kuten aina unohdan ja silloin kun en niin kamra qc koko jutskan.Väliäkö tuolla, joku paprunpalahan se vain olisi.

Olisi pitänyt kiittään etusijasta musiikista, mieltä avartavista, oivaltavista musavideoista (etenkin Tuukkaa), keikoista, fanisälästä&mediaiskuista. Tai ylipäätänsä kaikesta. Ja Bad Taste-aihe jäi hieman hampaan koloon Kaistalta ku ei päässy läpi vastaamaan Sipen kommenttiin… ei sillä et se olis siitä mitään enää muistanu. Oh well, what the hell! Ei tule mietään ikimuistettavaa verbaalista ulosantia minulta. Vitut, minä mikään viisas ole! Ja olempa ujokin. Varmaan heitti Santapukki koko puskan heti kulmalla roskikseen. Aivitunvan sama. Jäi yx katkennu ruusu. Annoin sen Jayl ja se irrotti jokaisen terälehden kerrallaan paljastaen kukan sisimmän. Sen rumuuden. Eikä se paska ees tuoksunu. Tuollaisina hetkinä Jay käyttäytyy aivan kuin minäkin käyttäytyisin. Se ei lakkaa hämmästyttämästä ja järkyttämästä minua.

Sit tuli se lämppäribändi tosi tällee asenteella, niittinahkikset ja sillee… Jay alko räkättämään ihan täysillä ja äijät kääntyy kattomaan ku tyyppi nauraa ittesä hengiltä. Okay, olihan se ehkä hieman huvittava näky. ”Ameeban on pakko olla kitaristi!” kuului Jayn suusta. Luonnollisesti. Sitte tuli järkkäri jossai vaiheessa taas. ”Valitettavasti minun täytyy nyt pyytää teitä odottelemaan tuolla ulkopuolella.” Anatomia tosin sai passinsa kanssa jäädä sisälle. *jee jee*

Ja juttu jatkui samaan malliin ulkopuolella, suostuteltiin Jayn systra meidän narikkapupux ja etittiin Jayn hävittämään kybänkolikkoa. Ympärillemme oville kerääntyi tätä mustiinpukeutunutta porukkaa. He on niin erilaisia ku muut. He onkin anarkisteja…joo, vittuun vaan kaikki ja viinaa lärviin. Gsus. Anti-massaa ei ole. Kaikki teeskentelevät, haluavat olla erilaisia, tulla huomatuksi, löytää paikan jostain, pitää hauskaa….Olkoon.Tyhmä minun on tuollaisia alkaa selittämään. Eräillä Tampereelta tulleilla neitosilla oli sitten ennakkoliput, vaikka minulle monen kuukauden kyselyn tuloksena ilmoitettiin molemmista paikoista (Musanurkka&Kåren) lippukoneen olevan rikki ja vaikka se korjattua saataisiinkin ei ennakkoja enää tehtäisi. No hieman yli yhdeksän ja jonkinlaisen tapahtumajakson jälkeen pääsimme sisälle (jälleen=0). Meitsi ekana, mielestäni 9 tunnin odottelun seurauksena ansaitusti, ja piletti kouraan. Nro. 00001, hienompi mitä Donkkujen Tähti-piljetti. Logot, Levy-yhtiön&tämän sivuston mainokset reunassa ja kääntöpuolelta löytyy sponsorin logoa (mikä kai löytyy myös Tuukan basson takapuolesta, perseestä etten sanoisi)&kotisivustoa siitäkin…wwww.airwalk.com. Jopa yläovet ovat valmiiksi auki! I’ve died and gone to heaven. Narikkapupu vie vastuullisesti kamat ja liittyy seuraamme siihen tolppien rakokohtien läheisyyteen. Siinä sitten seisoskeltiin ja U2-kokoelma soi…In the name of love, Sunday bloody sunday, One, You’re not the only one staring at the sun… Bono&kumppanit kantautuvat korviimme kyllästymiseen asti. Näin saadaan ihminen vihaamaan jotain musiikkia.

Melkoisen pitkältä tuntuvan ajanjakson (kaikki on suhteellista, mutta tällöin en ollut kellon orjuuttama,joten tarkempaa ajanmittaustulosta minulla ei ollut) lämppäribändi saapuu lavalle kuolattuamme jo Jayn kanssa kauniista sähkiksen luomuksesta joka oli silmiemme ulottuviin kiusaukseksi asetettu. Rumpali saa soittaa Sipen punaisilla Yamaha-rummuilla. Tätä minä en olekaan ennen nähnyt… Luonnollisesti ameebamainen otus on kitaristi. Tietty mä&Jay purskahdetiin herisevään nauruun ku nähtiin se…ja tätä kesti taukoamatta jtai pari piisulia! Ei voi mitää, siit tuli nii Tsimi Piäkallo mielee…ei varmaa pakol pitäs lämppäri-ameeba moisesta vertauksesta, mutta niin se ny vaa on. Eihä se nii teatraalinen&”lapsellinen” ollu, ei sama värine fleda jne., eikä Jimitys enää pidä noin löysiä housuja (ainakaan julkisesti), ehkä juuri siksi että jäbällä ei tunnestusti ole mitään alla.

Täl *yeaw woaw* ameebal oli mustat alla, sit aikas paksu VALKONE kettinki housuis&skittas AL-logo&Blind- e.t. Kesti pari biisiii enneku mulla välähti; täähä on Luomakunta!Jotenki nimi&pari piisii tuli mieleen..En vaa vieläkää muista mistä oon ne kuullu *amnesia(?)* Jaa, tuolta ne sit näyttää. Täytyy mainita viel et YÖmaisella laulaja/split/skebal oli komia Kurdt-paita. Yleisö keikal oli hieman vanhempaa mihin on tottuttu, lisäx määräkin oli jotenki hieman vähäne. OLihan gege K-15/K-18, mut silti… niitä 15-16 v. porukkaa ei ihmeemmi pyöriny jalois. Määrä tosin johtuu erittäin niukasta&myöhäisestä mainoskampanjasta (about yx homeine juliste pari päivää enne gegee=0). Kårenilla&Musanurkas keikast ei pari viikkoo ennemmi ollu tietoo, lipuist puhumattakaan…

Mut www.tiedätkyllämikä.fi (taitais olla turhaa mainostaa enää) valistaa ja sana kiertää (välil vatsakin). Yleisö oli hämmästyttävän (Kännissä?[osittain]) hyväksyvä lämppäriä kohtaan. Meitsi huuteli kuitenki joidenki idioottejen piikittelyn jälkee et ”Älkää noist’ kusipäist välittäkö, soittakaa vaa. Te ootte hyvii!” Piämikrofoni oli muuten koko illan hieman totuttua hiljaisemmalla. Jonku 8 biisulin jälkee Luomakunta sit lopetti ja huikkasin Kurst-paitulille (Kettu, pitäis hommata jäsenten oikeet nimet&muuta faktaa…Sinkkua ois kyllä fan-kauppasälä osastolta saanu, mut…) et ”Kiitos”& se nyökkäs vastauksex siinä irrottaessaan pedalii. Toivottavasti ei ottanu sitä vittuiluna. Poikkeuksellisesti toista lämppäriä ei tullut, soittihan eka hieman pidempää. Oisivat vielä tulleet uudestaa vaa soittamaan, ei mikää kiire pois. Sit tuli taas Madonnaa, Ray of lightia mökätoosista ja kamoja vietii pois, vähissä määrin tosin.

Savua lavalle (turha vielä innostua) & roudarit+Marzi (joo, ei Hemi) toi vähä sälää sinne. Telkut laval oli ollu koko ajan, siin boxejen pääl rumpujen reunustal. Niist’ tuli sitten jotai katkelmaa parin Rantapopin (-’97-99?), Piiskaa – , Paha asia -, …silti onnellinen – &Bee Dee -vibojen pätkii. Tämän perään vuorossa pieni Hell On Wheels tuokio (joka vieraili kyseessä olevassa kaupungissa joskus 30.8 vuonna papu..?), suupaloja 69 Eyesista &Otto-Nalle esittelemässä karvattomia kainaloitaan. Ja tämä kaikki ilman ääntä. Taukoa. Sit ruusuroudari asettelee mikkii&plänttää Wirtasel biisilistan, kattoo meitä ja toikaisee anovasti ”Älkää viel ottako sitä…”. Ei suinkaan, kurkittiin vaan ne biisit siitä…joka oli kyllä mielestäni aikas typerää jo tekohetkellä. Huomasin olevani myös melko lyhyt, leuka meni hiema rauta-aidan yli. Marzi saapuu uudelleen lavalle ja sitten AL perässä. Pikaisesti, ilman sanaakaan puhetta ilmoille tärähtää Tervetuloa kitkerästi. Mikki on yhä&koko illan totuttua hiljaisemmalla. Eli tässä tuo biisilista…

1. Tervetuloa
2. Käännä se pois
3. Teit meistä kauniin
4. Odotus
5. Paha asia
6. Darra / (luulisin että se oli …Silti Onnellinen)
7. Hallaa
8. Disco/ (Ei yhtään todistajaa varsin ärsyttävällä alkusoitolla)
9. TexMexCowboys
   Maailmanpyörä (Oli laitettu biisilistaan, ei esitetty)
10. Mato (Tuukan bravuuriesitys)
11. Terä (Tämän jälkeen Toni vasta yltyikin vittuilemaan)
12. 0010 (Vielä kerran)
13. Silmämuna
    ENCORE (ei tietenkään listaan merkitty ja ei näin ollen myöskään liene täydellinen)
14. Mitä vaan
15. Noidanmetsästäjä
16. Piiskaa (tauko&kerto sitten vielä voimia rutistavan räjähtävästi)

Saattaa olla että jotain tuli vielä tämän jälkeen, mutta muisti pettää…. Marzi soitteli väliin siinä jotain Bonanzaa, sitä mitä-ny-lie-onkaan-c’mon-c’monia & sitä tam-tam-tata-tam (football) marssia, johon Sippi yhty niin et se kuulosti joltai.

Tuukal ei ollu kuulokkeita sitten. Tosin esityksen alku puolella apinamiehellä oli päässään joku rättiturbaani. Tuli mieleen Kien sideharso Torrella. Sitten hällä oli tuo punainen haalari, joka lienee osalle tuttu, aina yhtä hemaisevilla heijastinnauhoilla varustettuna. Tosin siitä yläosa valahti encorelle saavuttaessa(valitettavasti..?!) alta paljastui 666 sadist, a.d.I.d.a.s.-tyylinen paita. Hemmetti oikeesti, mistä se noita hommaa… Tonilla olipi renkaat korvis&huules, ”teräs”helmet kaulassaan. Minun huomioni kiinnitti ranteessa orvosti asustanut ystävänrengas, sellane solmujutska mitä en oo koskaan osannu opetuksesta huolimatta tehdä.=0) Ne on lutusia ne. Päällään tällä oli mielestäni varsin tissiposkimainen paita, sellane hopeinen ”joka tuo esille hänen merimieshartiansa” & keltaset sketapökät. Sisälle saapuessaankin vaaleissa trendipelle asusteissa mies toi mieleen lähinnä JS16:sta. Sipillä oli farkut ja sillee, you know. YEAW WOAW — tuskin jollain vaatekappaleilla sinänsä on suurtakaan merkitystä nyt tässä hommassa. Bassoa koristi Slipknot-tarra, ja tyyli oli samantapainen. Tuukan rujon väkivaltaiseen soitto/pogoamiseen oli tullut mukaan raju potku-poljenta&pyörimisefekti. On se kyllä aika peto lavalla.WAA…oikea Leatherface,meinaan. Jossain välissä, oisko ollu Paha asia, töllöist tuli jotai Jackie Chan-pätkää, ainaki Young Dragonia&muuta hupaisaa törkyä.Oisivat laittaneet Leetä…

Polvi meni iteasias paskax ku siinä eturivis en voinu olla pogoamatta ja pompin,hypin jne. Joku sitten tökkäs mua sillee hauskasti ja polvi osus viel naurettavammi siihe lavan reunaa & lähti palane ihoo&jotai kudosta irti. Oli paras osuus keikasta kyllä se biisi, mikä sitten olikin (en varmuudella muista). Kyllä jytisi!!! Veri tuntui valuvan mukavasti pitkin housun lahjetta. *jee jee* Ei valittamista. Kaikella on hintansa. Se vaan, ettei sillä mitään tavoita että edessä olevia hakkaa. Tai ehkä hetken onnen illuusion. Jos se jotain auttaa niin minua saa sitten vapaasti tulla löydä turpaan. Ja turha mun on arvostella, kyllä mäkin varmaa pyrkisin takaa aika lujalla eteen. Sitten Ögan aikana töllöis pyöri AL-logo, jota on tavallisemmin heijastettu niihi valkosiin taustapahveihi. No niihin taustapahveihin heijastettiin nyt joitain värikkäitä kuvioita, jotka toi lähinnä mieleen halvan siiderihumppateknohelvettiteini-meiningin. *jee jee* Instrumenttiloissa oli muute sairaan hyvän näköstä bofferiteippiä, sellasta vihreensinistä. Miks’ sitä sitten porukat kutsuukin…

Jokaisesssa Tonin spiikissä, joista ei juuri saanut selvää mikin alhaisen äänitason takia, naljailtiin Turkua, turkulaisia joko/tai/ja sitä kaikkein pyhintä -TEPSIÄ. Enhän minä mikään turrkulainen ole, enkä silleen ota nokkiini. Okay, pari kertaa ois ollu ihan jees sillee väliheittona, mut kun äijä ei muuta selitä. Haukkuu vaa koko ajan ja kettuilee. Se vaikutti tuntevan jotenki sillee ”kettu nää ei tajuu eikä välitä yhtää mistään mitä mäki oikeesti näillä verellä kirjoitetuilla sävelmillä tarkoitan, enkä minä tule tänne kenenkään marionetiksi miellyttämään”. Mutta tämähän on vain minun näkemykseni asiasta. Ei mitään kiitosta yleisölle tai mahtavaa olla täällä tänään. Tyly meininki. AL vaikutti Marzia lukuunottamatta varsin väsyneeltä&turhautuneelta. Sitä se kiertue-elämä teettää. *sigh* Vaikka nythän niitä gegejä on vain viikonloppuisin.

Otin siinä sitten epätoivoisesti joitain kuvia ja tulihan tuolta pari ”ihan jees” Tonin kuvaa…(&ameeban=0) Minua hämmentää miten nykyään tulee vietettyä keikasta jatkuvasti lisääntyvä määrä silmät kiinni sekä se miten ne eivät enää sykähdytä parhaimmillaankaan puoliksikaan niin paljon kuin silloin joskus.

Gege oli (kuitenkin)varsin nautittava, ***½(AL-asteikolla). Huomasin vuotavan polveni kanssa nilkutettua mihin Plastik-kuvat olivat menneet. Siinä ovien läheisyydessä oli sitten tuo aina niin hemaiseva rastapää&fanshoppi. Pieni kauhupuoti tarjosi meille silloin uutuutena Luomakunnan cd-single (äääööö…vai olisiko tuo ollut mahdollisesti jopa ep), Toni&revolver-julkkaa sekä Plastik-paitaa,sisältäen erikseen kolmikon jäsenistä otetut tutut valkopunakuvat (tuo mieleeni U.S.A.:ssa otettavat pidätyskuvat–edestä&sivulta). Wirtasen omaama teksti oli Plastik revolution, Santapukin vastaava Plastik Care (mikä Marzil oli keikal pääl) &Temosella Viva La Plastik, jonka minä investoin. Maanantaita emme kuulleet vaikka sitä huusimme ja toivoimme…se on kuitenkin mennyt minulla jo melkein Piiskaa yli. Aivan kuin joku tajuaisi täysin erään hetken tunnelman, mutta onhan se kovin itsekästä ajatella että lord hedon olisi kirjoitushetkellä ollut samanlaisessa tilanteessa&että sinä ymmärtäisit sen. Aivitunvan sama. Sitten narikalle, gegedösäst kuva (joka ei onnistunu)& Maanantain hoilotuksen lomassa yrittää sulattaa suht’koht’ kuivaan kurkkuun jäätynyttä passionhedelmämehua. Näitä hetkiä varten minä tiedän eläväni.

Kiitos.

(That’s all folks!))

 

---

Tarinan ajankohta:
Lähettäjä:

Nuorisotalo

Lähettänyt: Kilpikonna

Itseasias mä tulin just kotiin…Toi ”Plastik” keikka oli aivan mielettömän hyvä! Odotin kamujeni kans puoltatoista tuntia ennemmin lavan ees ja jännitys vain kasvoi…lopux ihmisiä alkoi kerääntymään ympärille ja lämppäribändi ”Sara” aloitti soitannon… Ise en oikeen digannu sitä, mutta muut pomppi niin, että meinasin kuolla! Saran loputtua kesti aika kauan ennenkuin Apulanta astui kehiin…Ensimmäinen biisi oli ”Tervetuloa” Mäkin osasin biisien sanat jo niin hyvin, että alkoi ääni loppua! Tuukalla oli alux joku liina pääs, mutta pompittuaan hetken tais tulla niin hiki, et sen oli pakko ottaa se pois 🙂 Selkä niin v:n kipee ton pomppimisen jälkeen, mut enköhän mä kestä!! 🙂 Ja oli toi sen arvostaki!!

---

Tarinan ajankohta:
Lähettäjä:

Lutakko

Lähettänyt: Pääkallokiitäjä

Viva La Torremolinos!!!! Loistavaa!!!! Torre- kiertue saapui vihdoinkin(eihän sitä ootettu ku about 2kk!!!) Jyväskylään!!! N.tunnin pihalla värjöttelyn jälkeen odotus palkittiin ja ovet ”Jyväskylän Lepakkoon”, Lutakkoon avattiin! No, siinä sit ootettiin vielä reilu tunti ennen ku Apulanata kiipesi lavalle, eli arpa oli suosinut tällä kertaa Apulantaa..Se nostikin tunnelman mukavasti kattoon ja kuumuuteen ja nestehukkaan meinasi itsekukin kuolla..Apiksen setin aikana ihmiset pogoilivat itsensä todellakin henkihieveriin!! Huh huh..No sitten tuli yhetisbiisin vuoro, jonka ”pojat” vetivät enemmän kuin hyvin! Loistavaa!!!! Donkkarit kiipesi lavalle ja veti lähestulkoon yhtä mahtavan setin kuin Suomen johtava punk- orkesteri Apulanta! Yhteisbiisit vielä loppuun ja tunnelma oli TÄYDELLINEN!!! Kaksi encorea kruunasi illan kumitiivisteineen ja täydellisestä illasta tuli enemmän kuin täydellinen Apulannan ”poikien” tullessa jakamaan tunnelman fanien joukkoon! Täydellistä… Mitä muta tähän voi sanoa, kuin ”VIVA LA TORREMOLINOS!!!!!”?¿?

---

Tarinan ajankohta:
Lähettäjä:

Nuorisoseurantalo

Lähettänyt: Jani

Tosiaan torre-kiertue oli pääsyt evin. ns:lle ja väkeä kerääntyi salin täydeltä ja hiki nousi pintaan!Tällä kertaa oli donkkarien vuoro aloittaa ja ne alotti suojelusenkelillä sitten oli vuorossa seuraavia:ruoski minua,5tähden sekopää,tuulee,tule sellaisena kuin olet ja apiksen silti onnellinen ja paha,paha asia(aika uudelleen sovitettuina,mut hyvin skulas)..siinä oli donkkarit (yllättävän lyhyt setti)sitte alettiin vaihtaa kamoja,ja sen aikana donkkarit ja toni veti vapaata pudotusta ja toni ja kalle lauloi kuulema kiertueen historiassa ekan kerran samaan mikkiin,ku roudarit oli niin hitaita!Sitten puoles välis biisiä sipe saapui rummuihin ja jussi helisteli ja lauloi ja tuukka ja sami kans tuli lavalle.Sitten oli apiksen vuoro!!biisit:poistuisit mun..,mitä vaan,0010,009,teit meistä kauniin,käännä se pois(upea biisi ja hieno kitara soolo!toni on mun mielestä kehittynyt laulajana ja kitaristina!)..mitä kuuluu,HYVÄÄ yötä ja huomenta(apis veti sen upeasti,mun mielestä paremmin ku eräät..)..mato..jotain biisejä ehkä unohtu,mutta ihme kyllä apis ei vetäny liikaa tai hallaa biisiä joka mun mielestä on hyvä koska niihin on puutunut jo!!mahtava veto!!jengi diggas enemmän mielestäni apiksesta!!!molemmat huippu bändejä!!sitten alko:vii vant moor!!ja sitte tuli torre pukuiset kalle ja jarmo saari ja jarmo alotti pellen tahdon rakastella sinua!!kalle alko lauloo ja siitä alko yleisön hurmos!!!sitten loput torret lavalle ja ahdasta oli!! mahtavasti vetivät!!sitten oli vuorossa kimpassa vedettynä donejen riidankylväjä ja al anna mulle PIISKAA!ja sitten sipe alotti huutomyrskyn kun aloitti autiotalon rumpu intron!!!!!toni kauko autiotalon mahtavasti!!paremmin kun neumannnnnnn!sitten loppu..vaan eipäs!!sami saapu lavalle ilman paitaa ja sanoo jos haluatte liisää niin huutakaa:KUMITIIVISTE,KUMITIIVISTE….ja playbackinä viva la torremolinos…..mahtava lopetus!!!!!VOISIN SANOA ETTÄ TÄMÄ KEIKKA VOITTI KESÄISEN BLOODHOUNG GANGIN KEIKAN PROVINSSISSA!!!!!!!!!MUTTA EI IHAN! ROCK N ROLL

---

Tarinan ajankohta:
Lähettäjä: