Biisit

Mulla ei oo kalliita vaatteita eikä hienoa autoa
Eikä mulla ole paljoa rahaa mut mä toivon et se ei haittaa sua
Tule viereen taas mennään nukkumaan hyvää yötä suudellaan
Tule viereen taas ja näytä et mä kelpaan kanssas jotain olla saan
Mulle paljon merkitsee et mä kanssas olla saan
Jos säkin musta tykkäät niin anna pieni suukko vaan
Tule viereen taas mennään nukkumaan hyvää yötä suudellaan
Tule viereen taas ja näytä et mä kelpaan kanssas jotain olla saan…

Maanantaina sattumalta
Tavattiin ja tutustuttiin
Ja toisiimme hiukan ihastuttiin
Kun erottiin sä juoksit pois
Mut käännyit ja huusit mulle näin:
Hei sopisko lauantai?
No, tottakai, mä sanoin vain
Hei sopiihan lauantai

Nyt tunnit matelee hiljaa
Minuutit ei juokse ollenkaan
Kun en voi sua koskettaa
Viikko täynnä odotusta
Lauantai tuo lohdutusta
Silloin jälleen sut mä
Nähdä saan uudestaan
Sä sanoit vaan: hei lauantaina kohdataan!

Suurin toivein mä odotin lauantaita
Jota koskaan tullutkaan ei
Kovin kauan mä odotin lauantaita
Joka toiveet mennessään vei

NÄHDÄÄN LAUANTAINA
Sanoit minulle niin
NÄHDÄÄN LAUANTAINA
Kun me suudeltiin
Näkemiin

Ilman sua on tyhjää
Joka päivä on uusi maanantai
Mutta nyt on lauantai
Odottanut oon kauan
Odottanut oon aamukuuteen
Mutta beibi sua ei silti näy
Mä tiesin sen: näinhän tässä käy
Sua ei silti näy

Suurin toivein mä odotin lauantaita
Jota koskaan tullutkaan ei
Kovin kauan mä odotin lauantaita
Joka toiveet mennessään vei

NÄHDÄÄN LAUANTAINA
Sanoit minulle niin
NÄHDÄÄN LAUANTAINA
Kun me suudeltiin

Hei, mä tahdon sinua
Tarvitsen sinua
Tahdon sinua nyt.

Nähdään lauantaina

Mä nauran tälle
Koska en mitään muuta
Voi enää tehdä
On valinta helppo

Mä nostin seinän
Joka pysäyttää raudan
Mut yhden kuiskauksen edessä halkee

Se sattuu hetken aikaa
Kun sun silmät aukeaa
Taistelet vastaan ennen kuin sä pystyt luottamaan
Voi olla että sua ei ohjelmoitu uskomaan
Ei vaikka totuus vapauttaa

Mä nauran tälle
Raja häilyvä on
Ironisuudessaan typeryys rannaton
Raavitut lauseet hourittu saarroksiin

Suontemme virrat ja harhaiset katseet
Toiveet ja pelko
Yhdeksi tulleet
Ja kaikki ohjat jotka hukattiin hetkeen
Muistan vielä ja viimeiseen henkeen

Niin veden, tulen, vuorten vallat
Murtuu aikanaan
Me voidaan juosta
Mutta tullaan silti kaatumaan
Jos palat eivät sovi toisiinsa ne runnotaan
Ja rakkaudeksi kutsutaan

Mä nauran tälle
Raja häilyvä on
Ironisuudessaan typeryys rannaton
Raavitut lauseet hourittu saarroksiin

Vielä vedet väistyy
Vielä tulet sammuu
Vielä vuoret kaatuu
Vielä vallat murtuu
Muistan vielä ja viimeiseen henkeen

Mä nauran tälle
Raja häilyvä on
Mä nauran tälle
Typeryys rannaton
Kiivas ja ylpee houreissaan

Mä nauran tälle
Raja häilyvä on
Ironisuudessaan typeryys rannaton
Raavitut lauseet hourittu saarroksiin

Tiedän jo kaikesta paljon
Ja enemmän aavistan
Että kuinka on kaunista kuolla
Vuoksi lasteni hukkuvan maan

Kädessä nouseva voima
Ja tomussa tulevaisuus
Kuvaristiään ryöstävän herran
Jonka helmoihin syntyä saan

Säveltä vailla on ääni
On huuto hiljainen
En huomista itke
Eiliseen tarrautuen

Jos kaikki poltettu karma
Niin kuin tuhkana lentäisi pois

Horisonttini ylle
En sen varjoksi muuttuvan sois

Minä juoksin kun leijonamieli
Sotavirsi mun huulillani
Minä ylensin henkeni hurmaan
Minä ruojien aatelinen

Joskus kuulen kuiskauksen
Tai kaiun kaukaisen
Vaikka kiellän vaatimasta
Ruoska soittaa ikuinen

Rikollinen roihu mun rintani on
Joka hehkuvan hiilen voi ottaa uneksien

Jos kaikki poltettu karma
Niin kuin tuhkana lentäisi pois

Horisonttini ylle
En sen varjoksi muuttuvan sois

Ei yhtään askelta
Ei yhtään huokosta
Joilla muistaisi en

Et kaikki käytetty rakkaus

Rikollinen roihu mun rintani on
Joka hehkuvan hiilen voi ottaa uneksien

Jos kaikki poltettu karma
Niin kuin tuhkana lentäisi pois

Horisonttini ylle
En sen varjoksi muuttuvan sois

Ei yhtään askelta
Ei yhtään huokosta
Joilla muistaisi en

Et kaikki käytetty rakkaus
Täällä ruskaksi riutuva ois
Ruskaksi riutuva ois

Kun mietit onnellisuuttamme
Ollaanko nyt vai sitten vasta kun
Jokin on jotenkin muuttunut
Kunhan nyt vain riitit jaksaa suorittaa

Ja rakastaa niin helvetisti

Jotakin on pahasti rikki
Ja minä olen yksinkertainen
Enkä tiedä kuinka ehjän
Siitä millään saa
Minä haluasin rauhaa
Mut sota tähän sieluun solmittiin
Sota jota kuitenkaan kukaan
Ei voita koskaan

Mä olen alkanut ymmärtää
Jotain siitä, että mitä se tarkoittaa
Et meill’ on vain tämä elämä
Se merkitsee, kuinka se käytetään

Miten sekin kesti kauan

Jotakin on pahasti rikki
Ja minä olen yksinkertainen
Enkä tiedä kuinka
Ehjän sitä millään saa
Minä haluaisin rauhaa
Mut sota tähän sieluun solmittiin
Sota jota kuitenkaan kukaan
Ei voita koskaan

(instrumentaalibiisi)

Mä tunnen et joskus mut valtaa toinen henki
Jonkinlainen tietoisuus
Sen ääni kuiskaa toisen maailman kieltä
Sen hengen vallan tunnustan

Ei kuolemaa eikä raakaa draamaa
Mitä vaan voin uskoa
Jotta kääntää katseensa
Pois kylmä maa, jonka maille käyn hiljaa
Niin hiljaa etten kuule askeleita itsekään

Kun loppuu tie ja alkaa tutkimaton
Saa varjot muodot ihmisten

Ei kuolemaa eikä raakaa draamaa
Mitä vaan voin uskoa
Jotta kääntää katseensa
Pois kylmä maa, jonka maille käyn hiljaa
Niin hiljaa etten kuule askeleita itsekään

Pois kylmä maa, jota minä en kaipaa
Mut joka on, niin tuttu jo
Jonka maille käyn hiljaa

Ei kuolemaa eikä raakaa draamaa
Mitä vaan voin uskoa
Jotta kääntyy katseeni
Niin kaukaiseksi että usva kätkee toisen maan

Mä en kanna sulle kaunaa
Enkä pahaa ajatusta
Omatuntoni on puhdas
Eikä muistosi ole musta, ei, ei

Mä muistan kyllä syyt miksi
Tein sydämestä lesken
Mä oisin voinut jäädä
Mutta matkani oli kesken vielä
Enkä voinut vastustaa
Voimaa josta kaikki kumpuaa
Etkä voinut itsekään

Enemmän kuin mitään muuta
On syitä olla kiitollinen
En häpeä enkä kadu enkä vaihtaisi pois
Silti nyt on paremmin

Mä uskoin kovin kauan
Että kaikki olis hyvin
Mä luulin että näin vaikka
Pimeys oli syvin silloin

Täs on kyse siitä
Kuinka pelastetaan sielu
Kun ulkokultaisuuden alla
Aukee synkkä nielu jolta

Ei selviä itsestään
Ihan antamalla olla vaan
Se hiljalleen kuihduttaa

Enemmän kuin mitään muuta
On syitä olla kiitollinen
En häpeä enkä kadu enkä vaihtaisi pois
Silti nyt on paremmin
Uskon että monellakin tapaa
Teit musta paremman ihmisen
Enkä häpeä enkä kadu enkä vaihtaisi pois
Silti nyt on paremmin

Liian moneen päivään ryhtynyt en
Oo mihinkään järkevään
Luulen, et menetin kosketuksen
Siihen mikä on tärkeää

Mistähän sen tietää milloin on syytä huoleen
Kun huumorilla ei saa kuitattua enää kaikkee
Ja ymmärtää tilanteen luonteen

Pelkään niin paljon et joskus vielä
Oon katkera, vanha ja yksin
Kun vaihtoehdot näyttää loputtomilta
Mut aika on raskaampaa kuin koskaan ennen

Tunnistan itsessä kaikki oireet
Mitkä sopii vaan johonkin tautiin
Pitkään on kaikki ollut liian hyvin
Joten on syytä mennä paniikkiin

Haluaisin hengittää vierasta ilmaa tänään
Jonka tuoksussa on jonkinlainen luvattu maa
Vaikka mä en sellaiseen usko

Pelkään niin paljon et joskus vielä
Oon katkera, vanha ja yksin
Kun vaihtoehdot näyttää loputtomilta
Mut aika on käymässä loppuun
Paremmaan puutteessa jokainen saa
Tehdä ihmeensä itse
Herättää kuolleet ja sokean saattaa
Näkemään silmillä kerran sammuneilla

Ihmeeni, sua kuinka kaipaankaan
Etsin sua, alkaa olla aika
Paikalla! Et juokse askeltakaan!
Antaudu, tai kaadan kummatkin

Pelkään niin paljon et joskus vielä
Oon katkera, vanha ja yksin
Kun vaihtoehdot näyttää loputtomilta
Mut aika on käymässä loppuun
Paremman puutteessa jokainen saa
Tehdä ihmeensä itse
Herättää kuolleet ja sokean saattaa
Näkemään silmillä kerran sammuneilla

Jotkut ruokkii leijonaa
Jotkut kävelee lasilla
Jotkut pilkkaavat uskovaa
Ja minä rakastan rakastua

Toiset ottaa mitä annetaan
Toiset ottaa turpaansa
Toiset pelkäävät tahtoa
Ja minä seuraan mun tunteita

Hän on aito sika, tuo ihminen
Tuollaisenaan ei minkään arvoinen
Mielisairas hiippari
Manipuloiva narsisti
Kahdesta pahasta
Aina valitsen molemmat

Jotkut pakenee tylsyyttä
Toiset hakevat hyväksyntää
Jotkut lankee itsestään
Ja kaltaiseni tyhmyyttään

Hän on aito sika, tuo ihminen
Tuollaisenaan ei minkään arvoinen
Mielisairas hiippari
Manipuloiva narsisti
Kahdesta pahasta
Aina valitsen molemmat

Kuinka onkaan käynyt kalliimmaksi ihmisyys
Ne sanoo: ”Ei voi muuttaa luontoaan”
Kaikkeen löytyy jostain jonkinlainen ymmärrys
Jokin, jolla armahduksen saa

Hän on aito sika, tuo ihminen
Tuollaisenaan ei minkään arvoinen
Mielisairas hiippari
Manipuloiva narsisti
Kahdesta pahasta
Aina valitsen molemmat

Pelko siitä kuinka langat purkautuu
Piiskaa niin montaa elämää
Se tekee työnsä, raapii jäljet pintoihin
Kavahda, pysähdy, pelkää

Vaikka piirsin temppelin
Me mausoleumi nostettiin
Se rakennettiin ajan loppuun kestämään
Kaiken kätkemään
Marmorissaan nimemme ja
Päivämäärät ja kuviot

Vielä haamut elämästä muistuttaa
Ne eivät tiedä kuolleensa
Ne väitää nousevansa vielä uudestaan
Ne eivät tunne itseään

Vaikka piirsin temppelin
Me mausoleumi nostettiin
Se rakennettiin ajan loppuun kestämään
Kaiken kätkemään
Marmorissaan rakkautemme
Päivämäärät ja kuviot

Säästä sydän siltä
Säästä sielu siltä
Ettei koskaan havahdu
Ennen kuin verho laskeutuu

Vaikka piirsin temppelin
Me mausoleumi nostettiin
Se rakennettiin ajan loppuun kestämään
Kaiken kätkemään
Marmorissaan rakkautemme
Päivämäärät
Marmorissaan nimemme ja päivämäärät

Onko tämä nyt sitä
Mitä halusin?
Jätin hyvän kodin
Jotta tämän saisin
Mädät laudat, kuollut metsä
Mutaisen rannan kuollut kaislikko
Kun huutaa, ei kukaan kuule
Paasolainen rauha
(Voiko ihminen oppia rakastamaan jotain tällaista)

Hullu sai, minkä sai
Ja minkä ansaitsi
Seuratakseen unelmaa, joka muuttui ristiksi
Omakseen merkinnyt
Minut on tämän maa
Mä lähtisin jos voisin,
Vaihtaisin mun valintaa

Nyt ymmärrän
Kiveä ja Turkkaa
Kahdeksaa surmanluotia
Ja itsemurhalukuja
Mistä syntyy pelko, näköalattomuus
Mätä kuollut metsä
Paasolainen rauha
(Viimekädessä jokainen vastaa itse itsestään)

Hullu sai, minkä sai
Ja minkä ansaitsi
Seuratakseen unelmaa, joka muuttui ristiksi
Omakseen merkinnyt
Minut on tämän maa
Mä lähtisin jos voisin,
Mutta kuinka tästä irtoaisin
Kuinka tehdään tehty tyhjäksi?