Oltasko eletty vuotta -98 ja sillon serkku oli saanut lahjaksi Apiksen Kolme- levyn, ja sitä sitten kuunneltiin. Mato, Voiko tämä olla mahdollista, Mitä vaan, Kalamies.. Näistä biiseistä ekat muistikuvat, vaikka tuli kyllä koko levyä kuunneltua niin miljoonaan kertaan joka päivä siihen saakka kunnes syksyllä ilmesty AKKM jonka mun oli pakko saada omaksi sitten.. Ja sitten tietty kaikki muutkin
Siitä se lähti, tässä ollaan edelleen.
-99 näin ekaa kertaa pojat livenä, kahdesti. Oi sitä onnea kun Räikkärokissa 11v pikkutyttö rokkas eturivissä : ))
Aika hassua muuten miettiä et oon 23v ja oon kuunnellu Apulantaa jo aikalailla 14 vuotta.
Edit. ehkä mää just siks oonki vähä tämmönen, olis pitäny varmaa kuunnella Frööbelin palikoita pari vuotta enemmän ;D (taino niistähä ny hulluks vasta tuleeki
)