Tonilla se alkaa idea olemaan aika kypsä tuon kartan kanssa.
Kyllä tästä varmaan täytyy päästä kyselemään herralta joskus kunhan kontaktiin pääsee, että onko saanut jonkun houkuteltua pelisessioon mukaan tuon pohjalta. Jos kerran on pohjustusta jo parikymmentä sivua niin se on jo aikasta hyvin.
Nuo Tonin fantasiailut tuovat niin elävästi mieleen meikäläisen itsensä kyseiset pelaamiset väleineinään kartta, tarina ja mielikuvitus. Kolme vai neljä oon pelannu elämäni aikana. Olihan se ihan mukavaa, että meidän pelisessiot aina alkoivat jostain kumman syystä kahdeksalta tai yhdeksältä illalla ja päättyivät siinä aamukymmenen aikoihin.
Tähän asti varmaan legendaarisimpana muistan erään luokkakaveritytön pelin, kun porukat meni vuorotellen nukkumaan ja omalla toimintavuorollaan vähän murahdettiin makuupussista mitä seuraavaksi tekee.
Se oli tosi hauskaa aikaa omalla tavallaan. Myös eräskin pelisessio yhden talon ullakolla pienessä alkovissa oli mielettömän hieno. Meillä oli pelkkä kynttilänvalo, kolme pelaajaa + pelinjohtaja ja todella eeppinen tarinapohja pelille.
Nyt iski ikäväinen fiilis tota aikaa.
Anteeksi tämä suunnattoman mittainen avautuminen. Mutta ainaki huomaatte, että eräälle on iskeny ihan 100000 voltin verran tuo Tonzan säätäminen.