1 Mahdinkäyttäjä

Mahdin käyttäjiä kutsutaan mahtajiksi tai noidiksi sen mukaan onko heillä Mahtilaitoksen mahtajakoulutus vai ei. Mahtia esiintyy myös luonnonilmiöinä, mahtianomalioina. Noidat käyttävät yleensä manuaalista mahdinkäyttötapaa ja muutenkin heidän mahdinkäyttönsä on usein yksinkertaista ja toiminnoiltaan rajoittunutta. Mahtajilla on monia mahdollisuuksia hienosäätöihin, jotka puuttuvat yksinkertaisesta mahdinkäytöstä.

Mahdinkäyttäjät voidaan luokitella sen mukaan mitä eri mahdillisten ilmiöiden ryhmiä he pystyvät käyttämään. Vain osa mahdinkäyttäjistä kuuluu kaikkiin luokkiin ja muilta puuttuu ainakin yksi luokka.

2 Mahdin kohteet

Mahdin kohteina ovat yleensä kokonaiset kiinteät kappaleet, mutta myös nesteet tai kiinteällä kappaleella rajoitetut tilavuudet nestettä tai kaasua voivat olla kohteena. Koulutettu mahtaja voi tehdä halutessaan erityisjärjestelyjä taitojensa ja voimiensa salliessa: säätää kohdetilavuuden muotoa kokonaisesta kappaleesta poikkeavaksi, säätää tilavuuden homogeenisuutta eli vaikutuksen kohdistumista kohteen tai kohdejoukon eri osiin, tai vaikka ottaa kohteeksi useita eri suunnilla tai etäisyyksillä olevia kohteita. Noidalla kohde on aina melko suuri kokonainen kiinteä kappale tai joukko sellaisia.

Suureen kohteeseen on tietenkin helppo osua, mutta mahdin käynnistäminen ja ylläpito on raskasta. Kovin pieniin kohteisiin taas on vaikea osua, mutta mahdin käynnistäminen ja ylläpito on kevyttä. Mahdin maksimiteho riippuu myös kohteen koosta siten, että pieneen kohteeseen saatavissa oleva maksimiteho on pieni.

Usein voi olla vaikeaa osua johonkin kohteeseen ja pelkästään siihen. Esim. jos kohteena on ihminen, niin vaatteet tulevat helposti mukaan, vaikka sitä yrittäisi välttää. Varsinkin pieniin, kaukana oleviin kohteisiin on vaikea osua osumatta samalla viereisiin kohteisiin.

Mahtajalla kohde voi olla myös jonkin esteen (esim. seinän) takana, mutta sellaiseen osuminen voi olla vaikeaa etenkin jos este on paksu tai niitä on monta tai kohde on kovin lähellä esteen takana. Heikommalla yhteyden voimakkuudella on helpompi osua, mutta käyttöön saatava mahtiteho on silloin tietenkin myös heikompi.

Kohde voi sijaita kaukanakin mahtajasta, mutta sijainnin täytyy olla tunnettu. Näköyhteys ei ole välttämätön, mutta siitä on tietenkin apua kohteen paikantamisessa.

3 Mahdin käynnistäminen

Mahdin käytön aluksi mahtaja muodostaa mahdillisen yhteyden haluamaansa kohteeseen. Tätä yhteyttä voi ylläpitää eri voimakkuuksilla, joka alkuvaiheessa vaikuttaa suoraan siihen, kuinka nopeasti mahti käynnistyy. Yhteyden maksimivoimakkuus on mahtajan henkilökohtainen ominaisuus, joskin harjoituksella on myös merkitystä. Jos yhteyden voimakkuus kohteen kokoon nähden on liian alhainen, niin mahti ei käynnisty lainkaan. Käynnistymisen jälkeen yhteyden voimakkuus vaikuttaa mahdin toimintatehoon, vaikka maksimiteho ei riipukaan siitä.

Kouluttamattomat mahdinkäyttäjät ("noidat") eivät käytä mahdillista yhteyttä, vaan manuaalista mahdinkäyttötapaa. Siinä ohjataan sopivilla liikkeillä ympäristössä luonnostaan olevaa mahtia kohteeseen. Tämän voi tehdä käsinkin, mutta yleensä käytetään apuvälineitä, joita ovat sopivista materiaaleista valmistetut erilaiset sauvat, renkaat yms.

Koulutetut mahtajatkin voivat tietenkin halutessaan käyttää manuaalista mahdinkäyttötapaa. Vaikka se on usein tehottomampaa, niin se ei ole mahtajalle niin rasittavaa. Manuaalinen mahdinkäyttötapa toimii hyvin vain vuoristoissa.

4 Mahti toiminnassa

Kun yhteyttä kohteeseen on ylläpidetty riittävän kauan ja sen voimakkuus on riittävä, mahti alkaa toimia. Mahdinkäyttäjä voi hallita mahtia tilanteen mukaan yhteyden kautta tai manuaalisesti. Mahdinkäyttö kestää niin kauan kuin mahtaja jaksaa ja haluaa ylläpitää sitä. Ylläpidon vaativuus riippuu kohteen koosta ja mahdin tehosta. Jaksamiseen vaikuttaa mahtajan fyysinen kunto, sillä mahdinkäyttö on fyysisesti rasittavaa. Jos mahtaja lopettaa äkillisesti, jatkuu mahdin toiminta vielä jonkin aikaa. Jos taas yhteyden ylläpito hiipuu vähitellen, hiipuu mahdin toimintakin vähitellen.

5 Ylilataus

Jos mahtiyhteyttä ylläpitää suurella voimakkuudella pitkän aikaa riittävän pieneen kohteeseen, niin tapahtuu ylilataus, jolloin mahdin käyttöteho alkaa heiketä ja menee lopulta nollaan asti. Tällaisessa tilavuudessa mahti kuitenkin säilyy käynnistyneessä tilassa toimimattomana. Jonkin ajan kuluttua, joka riippuu ylilatauksen määrästä, mahti käynnistyy automaattisesti uudelleen. Tällä tavoin voidaan tehdä esineitä, joissa on jokin mahdillinen toiminto ja joita ei-mahtajatkin voivat vaivatta käyttää. Mahtajat voivat tehdä myös laukaisin-esineitä, joilla voidaan ladattu esine laukaista haluttuun aikaan itselaukaisun odottamisen sijaan.

Mahtiesineen latausta voidaan myös siirtää toiseen mahtilatautuneeseen kappaleeseen. Tällaisia ovat toiset mahtiesineet sekä kohteet, joihin on tehty alustavakin mahtiyhteys. Näin jopa hyvin heikosti mahtia osaavat henkilöt voivat siirtää mahtiesineessä olevan mahtitaidon toiseen kohteeseen (esim. itseensä).

6 Kohteiden rajat

Mahtajan suurin mahdollinen kohteen koko, riippuu hänen henkilökohtaisista ominaisuuksistaan sekä harjoituksesta. Kokorajat tulevat erikseen vastaan mahdin käynnistymisessä sekä maksimitehossa ja mahdin ylilatauksessa. Suurin näistä on se koko, jonka mahtaja saa voimakkaimmalla mahtiyhteydellään vielä käyntiin. Seuraavana tulee maksimitehon rajakoko, joka on suurin kohde, mistä mahtaja saa vielä täyden tehon irti. Tämä on samalla suurin mahtikuoren pinta-ala, jonka mahtaja pystyy ylilataamaan.

7 Mahtianomaliat

Joskus mahti käynnistyy spontaanisti. Tällaista kutsutaan mahtianomaliaksi. Niiden toiminta vastaa manuaalista mahdinkäyttötapaa. Ne ovat melko harvinaisia, ja niitä esiintyy lähinnä vuoristoissa. Mahtianomaliat ovat yleensä lyhytkestoisia, mutta tietyissä paikoissa tavataan hyvinkin pitkään kestäviä anomalioita sekä spontaanisti ylilatautunutta mahtia. Tällaiset spontaanit mahtiesineet voivat olla arvokkaita, sillä joskus niiden avulla voi tehdä monia eri mahdin rajoja ylittäviä asioita.

8 Mahdin havainnointi

Monet ihmiset pystyvät näkemään toiminnassa olevan mahdin siitä, että mahdin kohteet hohtavat heikosti valoa. Tehokkaampi mahti aiheuttaa kirkkaamman hohteen. Hohde näkyy paremmin, kun muuta valoa on vähemmän (esim. yöllä). Valo on väriltään syvää violettia. Myös ylilatautuneet mahtiesineet hohtavat heikosti.

Mahtajat pystyvät havainnoimaan kohteen ominaisuuksia muodostuneen mahdillisen yhteyden kautta. Havaittavia ominaisuuksia ovat olomuoto, tiheys, lämpötila ja liiketila. Myös mahdin toiminnasta saa tietoa. Tämä havainnointi vaatii harjoitusta.

Manuaalisessa mahdinkäytössä on olennaista osata tunnistaa eri tyyppinen mahti ympäristöstä. Ympäristön mahti hohtaa samoin kuin mahdin kohteetkin, mutta paljon himmeämmin. Pimeässä se tietenkin näkyy paremmin.

9 Mahtiaineet

Muutamalla luonnosta löytyvällä aineella on mahdillisia ominaisuuksia. Näitä kutsutaan mahtiaineiksi ja antimahtiaineiksi.

Mahtiaineet voimistavat ympäristön mahtia. Tätä ominaisuutta voidaan käyttää esim. voimistamaan manuaalista mahdinkäyttöä. Voimistamisesta seuraa myös, että mahtiaineesta valmistetun rasian sisään laitettuun esineeseen voi muodostua mahtivarasto.

Mahtiaine myös hylkii mahtia, eli se ei voi olla itse mahdin kohteena. Siispä esim. mahtiainetta sisältävä ketjupaita suojaa käyttäjäänsä joutumasta mahdin kohteeksi. Hylkimisestä seuraa myös, että mahtiaineesta valmistetulla esineellä voidaan ohjata ympäristön mahtia haluttuihin kohteisiin manuaalisessa mahdinkäytössä.

Antimahtiaineet taas vetävät mahtia puoleensa ja vaimentavat ympäristön mahtia. Antimahtiaineita voi siten käyttää kohteiden suojaamiseen mahdinkäytöltä ja niillä voi nopeuttaa mahtivaraston käynnistymistä. Myös antimahtiaine-esineillä voidaa ohjailla mahtia manuaalisessa mahdinkäytössä. Parhaat manuaalisen mahdinkäytön apuvälineet saadaan mahti- ja antimahtiaineita sopivasti yhdistelemällä.

Koska antimahtiaine-esine vetää mahtia puoleensa, niin mahti käynnistyy sellaisessa usein spontaanisti. Tosin antimahtiaineen vaimennusefekti tekee tästä harvinaisempaa ja heikkotehoista.