Prostituutio ennen Maailmanloppua

Prostituutio vaellusaikana

Esihistoriallisten vaellusaikojen kulttuurinmuodostusvaiheessa (n. 55000-7000 eM) metsästäjäsukujen välillä kierrelleet viihdyttäjäsuvut esittivät näytelmiä ja musiikkia sekä toimivat jossain määrin sukujen välisen tavaravaihdon välityskanavana. Palveluksiaan ja aikaisemmilta pysähdyspaikoilta haltuunsa saamiaan esineitä he vaihtoivat uusiin esineisiin ja ennen kaikkea ruokaan. Viihdyttäjäsukujen ei tiedetä juurikaan itse metsästäneen.

Metsästäjäsukujen nuoriso kiersi omana seikkailuaikanaan vieraita sukuja, joista löysivät lähes poikkeuksetta itselleen puolison. Viihdyttäjäsukuihin nuoret päätyivät hyvin harvoin. Sinänsä tämä on ironista, koska nuoret siirtyivät sukujen välillä enimmäkseen juuri viihdyttäjäsukujen mukana. Koska jo varhaisimmista tunnetuista yhteisöistä lähtien avioliitot oman suvun kesken oli todettu vältettäviksi, kehittyi viihdyttäjäsukujen perheyhteisö metsästäjäsuvuista poikkeavaksi. Viihdyttäjäsukujen naiset hankkiutuivat raskaaksi metsästäjäsukujen miesten kanssa ja saivat suvulleen lapsen, josta koko suku oli vastuussa vieläkin tiiviimmin kuin metsästäjäsuvuissa. Osa miehistä puolestaan lähti suvusta seikkailuikäisinä. Muut jäivät naimattomina osaksi sukunsa yhteisöä, lukuunottamatta niitä harvoja poikkeuksia, jotka saivat metsästäjäsuvusta itselleen vaimon. Koska viihdyttäjäsuvuissa avioliitot olivat harvinaisia, oli ulkopuolelta tulleen puolison asema poikkeuksellinen. Tämä entisestään vähensi naisten kiinnostusta lähteä viihdyttäjäsuvun miehen puolisoksi. Sama päti myös metsästäjäsukujen miesten kiinnostukseen naida viihdyttäjäsuvun nainen liittymällä tämän sukuun.

Viihdyttäjäsukujen naiset pyrkivät siten saamaan lapsen metsästäjäsuvun miehen kanssa sukujen kohdatessa. Viihdyttäjäsuvut pyrkivät välttämään vaikutelmaa, että metsästäjäsuvut tekisivät täten heille palveluksen ja normaalin sukupuolisen kiinnostuksen ansiosta saivat nämä itse asiassa maksamaan mahdollisuudesta päästä sukupuoliseen kanssakäymiseen kanssaan. Vaellusaikana maksu suoritettiin pääasiassa ruokana kuten muistakin palveluista ja esiintymisestä.

Kaupungistuminen

Kaupungistumisen alettua noin 7000 eM alkoi viihdyttäjäsukujen toiminta muuttua. Heidän ei tarvinnut kiertää etsimässä metsästäviä sukuja dikonolaumojen kintereillä vaan he kiersivät tunnettuja asutuskeskittymiä ja viipyivät niin pitkään kuin sekä olivat tervetulleita että saivat mielestään riittävän maksun palveluksistaan. Dioriasta levinneen maksuvälinekulttuurin myötä viihdyttäjäsuvutkin ottivat usein maksun rahassa tuotteiden tai ruoan sijasta. Käytäntö nopeutti rahan käytön leviämistä muihin kaupunkeihin ja erilaisten maksuvälinekulttuurien yhtenäistymistä.

Kaupunkien asukasmäärien kasvaessa alkoi niissä esiintyä kotoperäistä prostituutiota joidenkin, lähinnä nuorten miesten ja naisten, myydessä palveluksiaan samaan tapaan kuin viihdyttäjäsukujen prostituoidut tekivät. Prostituoitujen ammattikunnat kasvoivat selvästä kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta. Ne palvelivat kaupunkilaisten tarpeita siinä missä kaupunkien kasvun myötä viihdyttäjäsuvut eivät enää kyenneet kysyntää kattamaan edes vaikka olisivat jääneet yhteen ja samaan kaupunkiin pysyvästi asumaan. Viihdyttäjäsukujen aika ei vielä ollut lopussa, mutta tarve heidän palveluihinsa poistui palveluiden ollessa tarjolla kaiken aikaa. Tämä tietenkin koski yhtä lailla prostituutiota kuin näytelmä-, musiikki- ja tavaranvälityspalveluitakin.

Prostituoitujen asiakaskunta

Vaellusaikana prostituoidut tarjosivat palveluitaan metsästäjäsuvuille. Palvelun suorituspaikka oli suvun kulloisenkin asuinpaikan välitön lähistö - yleensä asuinteltat. Koska seksuaalinen kanssakäyminen miesten ja naisten välillä on normaalia toimintaa, ei tämä herättänyt erityistä huomiota. Avioliitossa elävät miehet ja naiset tyydyttivät toistensa tarpeet, joitakin poikkeustapauksia lukuunottamatta, ja siten prostituoitujen palveluita käyttivät vain naimattomat miehet ja naiset. Yleisesti katsottiin myös avioliiton olevan kriisissä, mikäli naimisissa olevat käyttivät prostituoitujen palveluita. Useimpien sukujen piirissä tätä pidettiin vaihtelevissa määrin epäsuotavana. Kaupungeissa tilanne ei juurikaan muuttunut joskin yhteiskunnalliset arvostukset yleensä muodostuivat eri sukujen arvostusten yhdistelmästä. Avioliitossa olevien käyntejä prostituoitujen luona pidettiin suotavina vain mikäli toinen puolisoista ei kyennyt täyttämään aviollisia velvollisuuksiaan vakavan sairauden, tapaturman tai muun syyn vuoksi. Myös toisistaan pitkään erillään olevien puolisoiden katsottiin voivan käyttää prostituoitujen palveluita, joskin monet elivät vapaaehtoisessa selibaatissa rakkaudesta puolisoonsa.

Ehkäisy prostituutiossa

Viihdyttäjäsukujen naisprostituoidut tarjosivat palveluitaan osaksi maksua vastaan, mutta osaksi myös tarkoituksenaan tulla raskaaksi ja saada suvulle lapsia. Kaupungeissa ei prostituutiolla tällaista tavoitetta milloinkaan ollut. Vaikka naisen todennäköisyys tulla raskaaksi satunnaisessa yhdynnässä onkin hyvin pieni, käyttivät naisprostituoidut ja miesprostutoitujen luona käyvät naisasiakkaat erilaisia lääkinnällisiä menetelmiä todennäköisyyden laskemiseksi entisestään. Jotkin menetelmät tuottivat haitallisia sivuvaikutuksia ennen kuin parantajat ja lääkeaineiden valmistajat oppivat tuottamaan haitattomia lääkeaineita ja muita ehkäisymenetelmiä.

Prostituution kautta syntyneet lapset

Erityisesti varhaisimpina aikoina ja satunnaisesti myöhemminkin sattui prostituution seurauksena nainen tulemaan raskaaksi. Mikäli kysymyksessä oli naimaton asiakas, otti lapsen kasvatuksesta vastuun naisen suku ja tarvittaessa kaupungin muu yhteisö. Prostituoitujen lapset olivat ensisijaisesti kaupunkien yhteisvastuun piirissä ja siten jossain määrin erityisasemassa. Sekä asiakkaiden että prostituoitujen mennessä naimisiin tämä erityisasema muuttui ja kasvatuksen päävastuu siirtyi lapsen äidille ja tämän aviomiehelle. Yhteiskunta jatkoi kuitenkin lapsen kasvatuksen tukemista eri tavoin. Menettely tarjosi lapselle normaalin perheyhteisön edut, mutta helpotti naisten avioliittoon pääsemistä koska aviomiehen ei tarvinnut ottaa täyttä vastuuta vieraasta lapsesta. Sama tilanne päti myös niissä vieläkin harvinaisemmissa tapauksissa, joissa lapsi syntyi jo avioliitossa olevalle naiselle.

Sijaissynnyttäminen

Prostituoidut saattoivat tarjota myös terveydenhuollollista erityispalvelua aviopareille, joissa toinen osapuoli ei kyennyt saamaan lasta. Avioparin yhteisellä päätöksellä saatettiin ottaa yhteyttä prostituoituun ja pyytää tätä vartavasten saamaan lapsi hedelmällisen puolison kanssa. Tällainen lapsi omaksuttiin avioparin lapseksi, mutta prostituoidulla oli laaja tapaamisoikeus lapseen. Yhteiskunta valvoi tarkasti sopimusten tekoa ja lasten hyvinvointia sopimuksen täytäntöönpanon jälkeen. Vaikka sopimuksen merkitys pyrittiin tuomaan täysin prostituoidun tietoisuuteen ja prostituoidun tasapainoisuus tarkistamaan ennen lapsen tekoa, tiedetään joissakin tapauksissa tapaamisoikeus riistetyn prostituoidulta liiallisen omistushalun vuoksi. Tällaisissa tapauksissa tilanne päätettiin aina lapsen parhaaksi eli lapsen perheen eheyttä suojeltiin prostituoidun tapaamisoikeuden kustannuksella.

Prostituution järjestäytyminen

Kaupunkien kasvaessa lisääntyi tietenkin prostituoitujen määrä. Prostituoidut palvelivat omaa aluettaan ja sille tulevia ihmisiä. Ennen pitkää perustettiin erityisiä bordelleja, joissa tarjottiin erilaisia hyvinvointipalveluja - mukaanlukien maksullista seksiä. Bordellien kautta päästiin eroon yksittäisten prostituoitujen hygienia- ja terveysongelmista. Vaikka prostituoidut olivat yksin tai pieninä ryhminä toimiessaankin olleet pääsääntöisesti tarkkoja näistä asioista, oli joukossa aina joitakuita, jotka eivät ehtineet tai olleet kiinnostuneita huolehtimaan puhtaus- ja terveyskysymyksistä aivan sillä tasolla, jolla ongelmia ei pääse syntymään. Joitain satunnaisia ongelmatapauksia oli päässyt esiintymään, mutta bordelleissa järjestelmä huolehti näistä kysymyksistä.

Bordellit aiheuttivat aluksi myös ongelmia, sillä jotkin bordellienpitäjät ylityöllistivät prostituoitujaan ja saattoivat jopa laiminlyödä hygienian ja terveydenhuollon ylläpitämisen. Vahvistamattomien tietojen mukaan olisi vuoden 2500 eM tienoilla eräässä bordellissa jopa työskennellyt prostituoituja vasten tahtoaan. Riippumatta siitä pitääkö tieto paikkansa, kansallistettiin bordellit näihin aikoihin. Kaikki bordellit joko siirtyivät valtion omistukseen tai tarkkaan valtiolliseen valvontaan. Muutos teki prostituutiosta yhtenäisten ohjeiden mukaan säännösteltyä toimintaa, jossa ei enää esiintynyt juuri minkäänlaisia haitallisia lieveilmiöitä. Vanha arvostettu ammatti oli muuttunut yhteiskunnalliseksi toiminnaksi.
Muokkaa