Prostituutio ennen Maailmanloppua
Prostituutio vaellusaikana
Esihistoriallisten vaellusaikojen kulttuurinmuodostusvaiheessa
(n. 55000-7000 eM) metsästäjäsukujen välillä kierrelleet viihdyttäjäsuvut
esittivät näytelmiä ja musiikkia sekä toimivat jossain määrin sukujen
välisen tavaravaihdon välityskanavana. Palveluksiaan ja aikaisemmilta
pysähdyspaikoilta haltuunsa saamiaan esineitä he vaihtoivat uusiin
esineisiin ja ennen kaikkea ruokaan. Viihdyttäjäsukujen ei tiedetä
juurikaan itse metsästäneen.
Metsästäjäsukujen nuoriso kiersi omana seikkailuaikanaan vieraita sukuja,
joista löysivät lähes poikkeuksetta itselleen puolison. Viihdyttäjäsukuihin
nuoret päätyivät hyvin harvoin. Sinänsä tämä on ironista, koska nuoret
siirtyivät sukujen välillä enimmäkseen juuri viihdyttäjäsukujen mukana.
Koska jo varhaisimmista tunnetuista yhteisöistä lähtien avioliitot oman
suvun kesken oli todettu vältettäviksi, kehittyi viihdyttäjäsukujen
perheyhteisö metsästäjäsuvuista poikkeavaksi. Viihdyttäjäsukujen naiset
hankkiutuivat raskaaksi metsästäjäsukujen miesten kanssa ja saivat
suvulleen lapsen, josta koko suku oli vastuussa vieläkin tiiviimmin kuin
metsästäjäsuvuissa. Osa miehistä puolestaan lähti suvusta seikkailuikäisinä.
Muut jäivät naimattomina osaksi sukunsa yhteisöä, lukuunottamatta niitä
harvoja poikkeuksia, jotka saivat metsästäjäsuvusta itselleen vaimon. Koska
viihdyttäjäsuvuissa avioliitot olivat harvinaisia, oli ulkopuolelta tulleen
puolison asema poikkeuksellinen. Tämä entisestään vähensi naisten
kiinnostusta lähteä viihdyttäjäsuvun miehen puolisoksi. Sama päti myös
metsästäjäsukujen miesten kiinnostukseen naida viihdyttäjäsuvun nainen
liittymällä tämän sukuun.
Viihdyttäjäsukujen naiset pyrkivät siten saamaan lapsen metsästäjäsuvun
miehen kanssa sukujen kohdatessa. Viihdyttäjäsuvut pyrkivät välttämään
vaikutelmaa, että metsästäjäsuvut tekisivät täten heille palveluksen ja
normaalin sukupuolisen kiinnostuksen ansiosta saivat nämä itse asiassa
maksamaan mahdollisuudesta päästä sukupuoliseen kanssakäymiseen
kanssaan. Vaellusaikana maksu suoritettiin pääasiassa ruokana kuten
muistakin palveluista ja esiintymisestä.
Kaupungistuminen
Kaupungistumisen alettua noin 7000 eM alkoi viihdyttäjäsukujen toiminta
muuttua. Heidän ei tarvinnut kiertää etsimässä metsästäviä sukuja
dikonolaumojen kintereillä vaan he kiersivät tunnettuja asutuskeskittymiä
ja viipyivät niin pitkään kuin sekä olivat tervetulleita että saivat
mielestään riittävän maksun palveluksistaan. Dioriasta levinneen
maksuvälinekulttuurin myötä viihdyttäjäsuvutkin ottivat usein maksun
rahassa tuotteiden tai ruoan sijasta. Käytäntö nopeutti rahan käytön
leviämistä muihin kaupunkeihin ja erilaisten maksuvälinekulttuurien
yhtenäistymistä.
Kaupunkien asukasmäärien kasvaessa alkoi niissä esiintyä kotoperäistä
prostituutiota joidenkin, lähinnä nuorten miesten ja naisten, myydessä
palveluksiaan samaan tapaan kuin viihdyttäjäsukujen prostituoidut tekivät.
Prostituoitujen ammattikunnat kasvoivat selvästä kysynnän ja tarjonnan
kohtaamisesta. Ne palvelivat kaupunkilaisten tarpeita siinä missä
kaupunkien kasvun myötä viihdyttäjäsuvut eivät enää kyenneet kysyntää
kattamaan edes vaikka olisivat jääneet yhteen ja samaan kaupunkiin
pysyvästi asumaan. Viihdyttäjäsukujen aika ei vielä ollut lopussa, mutta
tarve heidän palveluihinsa poistui palveluiden ollessa tarjolla kaiken
aikaa. Tämä tietenkin koski yhtä lailla prostituutiota kuin näytelmä-,
musiikki- ja tavaranvälityspalveluitakin.
Prostituoitujen asiakaskunta
Vaellusaikana prostituoidut tarjosivat palveluitaan metsästäjäsuvuille.
Palvelun suorituspaikka oli suvun kulloisenkin asuinpaikan välitön lähistö
- yleensä asuinteltat. Koska seksuaalinen kanssakäyminen miesten ja naisten
välillä on normaalia toimintaa, ei tämä herättänyt erityistä huomiota.
Avioliitossa elävät miehet ja naiset tyydyttivät toistensa tarpeet, joitakin
poikkeustapauksia lukuunottamatta, ja siten prostituoitujen palveluita
käyttivät vain naimattomat miehet ja naiset. Yleisesti katsottiin myös
avioliiton olevan kriisissä, mikäli naimisissa olevat käyttivät
prostituoitujen palveluita. Useimpien sukujen piirissä tätä pidettiin
vaihtelevissa määrin epäsuotavana. Kaupungeissa tilanne ei juurikaan
muuttunut joskin yhteiskunnalliset arvostukset yleensä muodostuivat eri
sukujen arvostusten yhdistelmästä. Avioliitossa olevien käyntejä
prostituoitujen luona pidettiin suotavina vain mikäli toinen puolisoista
ei kyennyt täyttämään aviollisia velvollisuuksiaan vakavan sairauden,
tapaturman tai muun syyn vuoksi. Myös toisistaan pitkään erillään olevien
puolisoiden katsottiin voivan käyttää prostituoitujen palveluita, joskin
monet elivät vapaaehtoisessa selibaatissa rakkaudesta puolisoonsa.
Ehkäisy prostituutiossa
Viihdyttäjäsukujen naisprostituoidut tarjosivat palveluitaan osaksi
maksua vastaan, mutta osaksi myös tarkoituksenaan tulla raskaaksi ja saada
suvulle lapsia. Kaupungeissa ei prostituutiolla tällaista tavoitetta
milloinkaan ollut. Vaikka naisen todennäköisyys tulla raskaaksi satunnaisessa
yhdynnässä onkin hyvin pieni, käyttivät naisprostituoidut ja
miesprostutoitujen luona käyvät naisasiakkaat erilaisia lääkinnällisiä
menetelmiä todennäköisyyden laskemiseksi entisestään. Jotkin menetelmät
tuottivat haitallisia sivuvaikutuksia ennen kuin parantajat ja
lääkeaineiden valmistajat oppivat tuottamaan haitattomia lääkeaineita ja
muita ehkäisymenetelmiä.
Prostituution kautta syntyneet lapset
Erityisesti varhaisimpina aikoina ja satunnaisesti myöhemminkin sattui
prostituution seurauksena nainen tulemaan raskaaksi. Mikäli kysymyksessä
oli naimaton asiakas, otti lapsen kasvatuksesta vastuun naisen suku ja
tarvittaessa kaupungin muu yhteisö. Prostituoitujen lapset olivat
ensisijaisesti kaupunkien yhteisvastuun piirissä ja siten jossain määrin
erityisasemassa. Sekä asiakkaiden että prostituoitujen mennessä naimisiin
tämä erityisasema muuttui ja kasvatuksen päävastuu siirtyi lapsen äidille
ja tämän aviomiehelle. Yhteiskunta jatkoi kuitenkin lapsen kasvatuksen
tukemista eri tavoin. Menettely tarjosi lapselle normaalin perheyhteisön
edut, mutta helpotti naisten avioliittoon pääsemistä koska aviomiehen ei
tarvinnut ottaa täyttä vastuuta vieraasta lapsesta. Sama tilanne päti
myös niissä vieläkin harvinaisemmissa tapauksissa, joissa lapsi syntyi jo
avioliitossa olevalle naiselle.
Sijaissynnyttäminen
Prostituoidut saattoivat tarjota myös terveydenhuollollista erityispalvelua
aviopareille, joissa toinen osapuoli ei kyennyt saamaan lasta. Avioparin
yhteisellä päätöksellä saatettiin ottaa yhteyttä prostituoituun ja pyytää
tätä vartavasten saamaan lapsi hedelmällisen puolison kanssa. Tällainen
lapsi omaksuttiin avioparin lapseksi, mutta prostituoidulla oli laaja
tapaamisoikeus lapseen. Yhteiskunta valvoi tarkasti sopimusten tekoa ja
lasten hyvinvointia sopimuksen täytäntöönpanon jälkeen. Vaikka sopimuksen
merkitys pyrittiin tuomaan täysin prostituoidun tietoisuuteen ja
prostituoidun tasapainoisuus tarkistamaan ennen lapsen tekoa, tiedetään
joissakin tapauksissa tapaamisoikeus riistetyn prostituoidulta liiallisen
omistushalun vuoksi. Tällaisissa tapauksissa tilanne päätettiin aina
lapsen parhaaksi eli lapsen perheen eheyttä suojeltiin prostituoidun
tapaamisoikeuden kustannuksella.
Prostituution järjestäytyminen
Kaupunkien kasvaessa lisääntyi tietenkin prostituoitujen määrä. Prostituoidut
palvelivat omaa aluettaan ja sille tulevia ihmisiä. Ennen pitkää perustettiin
erityisiä bordelleja, joissa tarjottiin erilaisia hyvinvointipalveluja -
mukaanlukien maksullista seksiä. Bordellien kautta päästiin eroon yksittäisten
prostituoitujen hygienia- ja terveysongelmista. Vaikka prostituoidut olivat
yksin tai pieninä ryhminä toimiessaankin olleet pääsääntöisesti tarkkoja
näistä asioista, oli joukossa aina joitakuita, jotka eivät ehtineet tai
olleet kiinnostuneita huolehtimaan puhtaus- ja terveyskysymyksistä aivan
sillä tasolla, jolla ongelmia ei pääse syntymään. Joitain satunnaisia
ongelmatapauksia oli päässyt esiintymään, mutta bordelleissa järjestelmä
huolehti näistä kysymyksistä.
Bordellit aiheuttivat aluksi myös ongelmia, sillä jotkin bordellienpitäjät
ylityöllistivät prostituoitujaan ja saattoivat jopa laiminlyödä hygienian
ja terveydenhuollon ylläpitämisen. Vahvistamattomien tietojen mukaan
olisi vuoden 2500 eM tienoilla eräässä bordellissa jopa työskennellyt
prostituoituja vasten tahtoaan. Riippumatta siitä pitääkö tieto paikkansa,
kansallistettiin bordellit näihin aikoihin. Kaikki bordellit joko siirtyivät
valtion omistukseen tai tarkkaan valtiolliseen valvontaan. Muutos teki
prostituutiosta yhtenäisten ohjeiden mukaan säännösteltyä toimintaa, jossa
ei enää esiintynyt juuri minkäänlaisia haitallisia lieveilmiöitä. Vanha
arvostettu ammatti oli muuttunut yhteiskunnalliseksi toiminnaksi.
|