Mahtilaitos, Mahtisaari, v. 3100 jM

1 Mahdink�ytt�j�

Mahtia voi k�ytt�� periaatteessa kuka tahansa. Tosin on havaittu, ett� valmius mahdin k�ytt��n on synnynn�inen ja vain osalla v�est�st� valmius on riitt�v�n vahva, jotta sit� kannattaa aktiivisesti opetella. Joillakin harvoilla mahtivalmius on erityisen vahva ja heist� tulee koulutuksen j�lkeen erityisen voimakkaita mahdink�ytt�ji� eli mahtajia. Toisilla harvoilla taas valmius mahtiin puuttuu kokonaan ja heid�n on t�ysin mahdotonta oppia mahtia ollenkaan ja lis�ksi heihin kohdistuva Mahdin k�ytt� on samankaltaista kuin elottomiin kohteisiin.

2 Mahtianomalia

Mahtianomalia on luonnonilmi�, miss� mahtia ilmenee spontaanisti. Toiminnaltaan se muistuttaa alkukantaista mahdink�ytt��. Mahtianomalioita esiintyy erityisen paljon korkean mahtikent�n alueilla.

3 Mahtikentt�

Mahtikentt� on k�site, jolla kuvataan sit� l�hdett�, mist� mahdissa kuluva energia tulee. Se on globaali kentt�, jonka voimakkuudessa on suuria paikallisia vaihteluja. Se on yleens� voimakkaimmillaan mannerlaattojen p��ll� ja erityisesti vuoristoissa sek� heikoimmillaan keskell� valtameri�.

4 Mahdin k�ytt�

Mahdin k�ytt� on kaksivaiheinen prosessi. Ensimm�inen vaihe on kohteen valinta ja kohdetilavuuden m��ritys. T�m�n j�lkeen valittu mahdin ilmenemismuoto laukeaa tai laukaistaan ja sen k�ytt�� hallitaan mahdollisuuksien mukaan.

Mahtia k�ytet��n kahdella tavalla. Alkukantaista tapaa k�ytt�v�t l�hinn� kouluttamattomat mahdink�ytt�j�t ("noidat"), mutta joskus koulutetutkin turvautuvat siihen, sill� se on nopeaa ja eri tavalla rasittavaa. Mahtianomaliat toimivat my�s t�ll� periaatteella. Koulutettua eli hallittua tapaa k�ytt�v�t vain koulutetut mahdink�ytt�j�t eli mahtajat.

4.1 Alkukantainen mahdink�ytt�

Kouluttamattomat mahdink�ytt�j�t ("noidat") k�ytt�v�t mahtia alkukantaisesti. Siin� ohjataan sopivilla liikkeill� ymp�rist�ss� luonnostaan olevaa mahtia kohteeseen. T�m�n voi tehd� k�sinkin, mutta yleens� k�ytet��n apuv�lineit�, joita ovat sopivista materiaaleista valmistetut erilaiset sauvat, renkaat yms. Kohde on aina kokonainen kiinte� kappale tai kiinte�ll� kappaleella rajoitettu tilavuus nestett� tai kaasua.

Koulutetut mahtajatkin voivat tietenkin halutessaan k�ytt�� t�t� mahdink�ytt�tapaa. Vaikka se on usein tehottomampaa, niin se ei ole mahtajalle niin rasittavaa. Alkukantainen mahdink�ytt�tapa toimii hyvin vain voimakkaan mahtikent�n alueella.

4.2 Koulutettu mahdink�ytt�

Mahtia k�ytt��kseen koulutettu mahdink�ytt�j� eli mahtaja aluksi valitsee kohteen, joka on yleens� kokonainen kiinte� kappale tai kiinte�ll� kappaleella rajoitettu tilavuus nestett� tai kaasua. Valinnan aikana ennen tilavuuden muodostamista mahtaja voi viel� vaihtaa kohdetta ja jopa tavallaan tunnustella valinnan ymp�rist�� l�yt��kseen oikean kohteen. Tunnustelun aikana mahtaja voi tunnistaa aineen olomuodon, tiheyden, l�mp�tilan ja liiketilan. Mahtaja voi my�s j�tt�� erillisist� kappaleista haluamansa pois tai ottaa mukaan uusia kappaleita.

Kun yhteytt� kohteeseen on yll�pidetty riitt�v�n kauan ja sen voimakkuus on riitt�v�, mahti alkaa toimia. Mahdink�ytt�j� voi hallita mahtia tilanteen mukaan yhteyden kautta tai manuaalisesti. Mahdink�ytt� kest�� niin kauan kuin mahtaja jaksaa ja haluaa yll�pit�� sit�. Yll�pidon vaativuus riippuu kohteen koosta ja mahdin tehosta. Jaksamiseen vaikuttaa mahtajan fyysinen kunto, sill� mahdink�ytt� on fyysisesti rasittavaa. Jos mahtaja lopettaa �killisesti, jatkuu mahdin toiminta viel� jonkin aikaa. Jos taas yhteyden yll�pito hiipuu v�hitellen, hiipuu mahdin toimintakin v�hitellen.

5 Mahdin ilmenemismuodot

Mahti ilmenee muutamalla eri tavalla, esim. esineiden liikuttelu tai l�mmitt�minen taikka ajatusten lukeminen. Mahdin ilmenemismuodot eli mahtitaidot jaetaan viiteen luokkaan, koska jotkut ihmiset oppivat vain tiettyjen luokkien mahtitaitoja. Jotkut voimakkaat mahdink�ytt�j�t oppivat kaikkia luokkia, mutta usein puuttuu ainakin yksi luokka.

Seuraavassa taulukossa on pyritty luettelemaan mahtitaidot luokittain sek� ainakin yksi k�ytt�esimerkki sek� hallitusta ett� hallitsemattomasta k�yt�st�.
Termodynaamiset
Mahtikinesia Mahtaja siirt�� esineen paikasta A paikkaan B.
Muokkaa