Mahtia voi k�ytt�� periaatteessa kuka tahansa. Tosin on havaittu, ett�
valmius mahdin k�ytt��n on synnynn�inen ja vain osalla v�est�st� valmius on
riitt�v�n vahva, jotta sit� kannattaa aktiivisesti opetella. Joillakin
harvoilla mahtivalmius on erityisen vahva ja heist� tulee koulutuksen
j�lkeen erityisen voimakkaita mahdink�ytt�ji� eli mahtajia. Toisilla
harvoilla taas valmius mahtiin puuttuu kokonaan ja heid�n on t�ysin
mahdotonta oppia mahtia ollenkaan ja lis�ksi heihin kohdistuva
Mahdin k�ytt� on samankaltaista kuin elottomiin kohteisiin.
Mahtianomalia on luonnonilmi�, miss� mahtia ilmenee spontaanisti.
Toiminnaltaan se muistuttaa
alkukantaista mahdink�ytt��.
Mahtianomalioita esiintyy erityisen paljon korkean mahtikent�n alueilla.
Mahtikentt� on k�site, jolla kuvataan sit� l�hdett�, mist� mahdissa kuluva
energia tulee. Se on globaali kentt�, jonka voimakkuudessa on suuria
paikallisia vaihteluja. Se on yleens� voimakkaimmillaan mannerlaattojen
p��ll� ja erityisesti vuoristoissa sek� heikoimmillaan keskell� valtameri�.
Mahdin k�ytt� on kaksivaiheinen prosessi. Ensimm�inen vaihe on kohteen
valinta ja kohdetilavuuden m��ritys. T�m�n j�lkeen valittu mahdin
ilmenemismuoto laukeaa tai laukaistaan ja sen k�ytt�� hallitaan
mahdollisuuksien mukaan.
Mahtia k�ytet��n kahdella tavalla. Alkukantaista tapaa k�ytt�v�t l�hinn�
kouluttamattomat mahdink�ytt�j�t ("noidat"), mutta joskus koulutetutkin
turvautuvat siihen, sill� se on nopeaa ja eri tavalla rasittavaa.
Mahtianomaliat toimivat my�s t�ll� periaatteella. Koulutettua eli hallittua
tapaa k�ytt�v�t vain koulutetut mahdink�ytt�j�t eli mahtajat.
Kouluttamattomat mahdink�ytt�j�t ("noidat") k�ytt�v�t mahtia
alkukantaisesti. Siin� ohjataan sopivilla liikkeill� ymp�rist�ss�
luonnostaan olevaa mahtia kohteeseen. T�m�n voi tehd� k�sinkin, mutta
yleens� k�ytet��n apuv�lineit�, joita ovat sopivista materiaaleista
valmistetut erilaiset sauvat, renkaat yms. Kohde on aina kokonainen kiinte�
kappale tai kiinte�ll� kappaleella rajoitettu tilavuus nestett� tai kaasua.
Koulutetut mahtajatkin voivat tietenkin halutessaan k�ytt�� t�t�
mahdink�ytt�tapaa. Vaikka se on usein tehottomampaa, niin se ei ole
mahtajalle niin rasittavaa. Alkukantainen mahdink�ytt�tapa toimii hyvin
vain voimakkaan mahtikent�n alueella.
Mahtia k�ytt��kseen koulutettu mahdink�ytt�j� eli mahtaja aluksi valitsee
kohteen, joka on yleens� kokonainen kiinte� kappale tai kiinte�ll�
kappaleella rajoitettu tilavuus nestett� tai kaasua. Valinnan aikana ennen
tilavuuden muodostamista mahtaja voi viel� vaihtaa kohdetta ja jopa
tavallaan tunnustella valinnan ymp�rist�� l�yt��kseen oikean kohteen.
Tunnustelun aikana mahtaja voi tunnistaa aineen olomuodon, tiheyden,
l�mp�tilan ja liiketilan. Mahtaja voi my�s j�tt�� erillisist� kappaleista
haluamansa pois tai ottaa mukaan uusia kappaleita.
Kun yhteytt� kohteeseen on yll�pidetty riitt�v�n kauan ja sen voimakkuus on
riitt�v�, mahti alkaa toimia. Mahdink�ytt�j� voi hallita mahtia tilanteen
mukaan yhteyden kautta tai manuaalisesti. Mahdink�ytt� kest�� niin kauan
kuin mahtaja jaksaa ja haluaa yll�pit�� sit�. Yll�pidon vaativuus riippuu
kohteen koosta ja mahdin tehosta. Jaksamiseen vaikuttaa mahtajan fyysinen
kunto, sill� mahdink�ytt� on fyysisesti rasittavaa. Jos mahtaja lopettaa
�killisesti, jatkuu mahdin toiminta viel� jonkin aikaa. Jos taas yhteyden
yll�pito hiipuu v�hitellen, hiipuu mahdin toimintakin v�hitellen.
Mahti ilmenee muutamalla eri tavalla, esim. esineiden liikuttelu tai
l�mmitt�minen taikka ajatusten lukeminen. Mahdin ilmenemismuodot eli
mahtitaidot jaetaan viiteen luokkaan, koska jotkut ihmiset oppivat vain
tiettyjen luokkien mahtitaitoja. Jotkut voimakkaat mahdink�ytt�j�t oppivat
kaikkia luokkia, mutta usein puuttuu ainakin yksi luokka.
Seuraavassa taulukossa on pyritty luettelemaan mahtitaidot luokittain sek�
ainakin yksi k�ytt�esimerkki sek� hallitusta ett� hallitsemattomasta
k�yt�st�.
| Termodynaamiset
|
| Mahtikinesia |
Mahtaja siirt�� esineen paikasta A paikkaan B.
|
|
|
