Mä oon niin ylpee nyt itestäni, ettei oo tosikaan.
Ensinnäkin, lupasin itselleni parisen viikkoa sitten, etten enää vietä joulua ja oon onnistunut pitämään sen lupauksen. Syynä tähän on se, että joulu on menettänyt sen alkuperäisen merkityksensä niin totaalisesti, että nykyään se on vaan lahjavuoren päivä, stressijuhla.
Alkuperäisen merkityksen vuoksi en sitä myöskään halua juhlia, koska ateistina kaihdan kaikenmoisia jeesustelujuhlia. Tällä hetkellä parasta on vain katsella muiden hullua stressiä ja itse nauttia elämästä ilman mitään "no mitäköhän mä nyt ostaisin serkunkaimankoirankumminveljenpojalle lahjaksi ja mitäköhän mä itse saan" -meininkiä.
Toiseksi, meikäläinenhän tunnetaan siitä, kuinka pelkään käärmeitä henkeni edestä, enkä ikinä ole suostunut niiden läheisyydessä olemaan minuuttiakaan. Noh, poikaystävä päätti hankkia itselleen sitten käärmeen tässä viikko takaperin ja nyt riemuun on syytä, kun sen elukan kanssa kahdestaan olen saman katon alla, enkä edes pelkää sitä. \o/ Yay me!
Mulla on muutenkin niin loistava fiilis, etten edes osaa enempää näitä yksittäisiä ilon aiheita nostaa esille.
Elämä on mukavaa. <3