| Tämän piti olla, ja olikin, semmoinen kaikki tai ei mitään veto. Koko kesän
oli ihan totaalisen gögä fiilis. Ei lähtenyt. Joka paikasta tuli tonneittain
paskaa käteen, eikä kukaan tuntunut olevan kiinostunut meistä. Itsellämmekin
oli niin uskomattoman turhautunt olo, ettei tuntunut olevan mitään syytä
jatkaa. Onneksi tuli yritettyä vielä kerran.
Jotenkin näihin aikoihin tuntui, että me olimme kasvaneet pahasti yli niistä
Attackin teinilove -meiningeistä mutta toisaalta tuntui, että se on sitä,
minkä takia ihmiset kuuntelisi meitä. Kuitenkin me päätimme nyt ottaa ihan
selkeesti tylyn linjan. Ja tehdä justiinsa sitä mitä huvittaa. Ja kyllä
täytyy sanoa, että ilman tätä ratkaisua ei Apulantaa enää olisi.
|