30. 1. 1998 Party Planet, Kerava, Ryhmää >2500

Tänään taas ilta alkoi kunnon Apulanta-tyylin myöhästymisellä. Meillä piti nimittäin olla joku goddamn kuvaus Hesassa siinä alkuillasta. Sinne mentiin luonnollisesti puolitoista tuntia myöhässä, eikä tätiä paljoa hymyilyttänyt. No, tämä tietysti johti siihen, että soundcheck Keravalla myöhästyi sitten saman verran. Siellä sitten säädettiin kamoja yleisön alkaessa virrata sisään. Näppärät järkkärit olivat tosin virittäneet kolean pressusysteemin ikäänkuin näkösuojaksi, jotta saisi tehdä checkin edes jotensakin rauhassa. Terveisiä vaan Keravalle, että on TODELLA hölömön näköistä, kun sataviiskytkaks naamaa kyttää pressun rakosesta samaan aikaan.

Meinasi myös käämit kärvähtää, kun sinänsä lahjakas roudarimme asensi erään mikrofonin väärin päin, ja siitä johtuva kaksoisaalto sai aikaan yli 1,40 kHz:n taajuuksilla mahdottomaan vaihevirheen, jonka johdosta vahvistimien antoimpedansseja oli laskettava neljään ohmiin. Te ette varmaankaan tajua kyseisestä asiasta widhuakaan, mutta toisaalta en kyllä minäkään.

Keikka itsessään oli aika jees, vaikka eipä taas vaihteeksi juuri muistunut noita biisien sanoja mieleen. On se kumma, että vaikka jotain Elliä on tykittänyt viisi vuotta, niin silti ei niitä sanoja muista.

Illalla keikan jälkeen meillä oli jotkut mallitoimisto Paparazzin bileet, missä oli kyllä varsin kostea meininki, etenkin sen jälkeen, kun läksimme hotellille jatkoille. Eli kiitos vaan Jasminelle, Noralle, Marikalle, Anetelle, Sharonille ja Caritalle ERITTÄIN mukavista tuokioista.

31.1.1998 Mietaan NS, Kurikka (Miedon Jussin kotikunta), ryhmää 1270

On tuo pohjanmaa sitten rempsee paikka, sen tulimme taasen kerran huomanneeksi. Oli perskeleen kylmä ja ahdisti. Dösässä oli todella kuuma, mutta heti kun pääsimme keikkapaikalle iski 25 asteen pakkanen kuin miljoona volttia (ne, jotka lukevat, tietävät). Siinä sitten kryy kasaili vermeitä ja me käkimme nälissämme kylmässä takahuoneessa. Keikkajärkkääjä oli kyllä ihan oolrait-mies, ja heti, kun saimme äijän käsiimme, alkoi ruokapolitiikkakin olla kuosissa (kannibaalihuumoria....haahaahaa).

TK:n ukotkin siinä hiipivät paikalle, ja saatiin soundcheck tehtyä ilman isompia hätiä. Vetäydyimme taas maan alle palelemaan ja nauttimaan pohojaammaalaasta sumppia. Oli aika hienoa, kun itse Juha Mieto kävi tervehtimässä meitä backstagella.

Tarrakuva on perverssi himosikalauma.

Itse keikasta sen verran, että ei kyllä voi enempää vituiksi mennä esitys yhden ihmisen osalta. Joku vaan meni rikki, en tiedä mikä, jonka johdosta kitarasta kuului vaan surrurrruuzzzhzzrrrzzhhzhz. Eipä sillä, että sieltä yleensäkään mitään muuta kuuluisi, mutta nyt sitä vaan kuului hintsan verran enempi. No, inhimillisyys kunniaan. Hauskoina yksityiskohtina mainittakoon Sipen paradiddle Poistuisitkon vikassa kerdessä ja Stuugeksen triolikuvio peukulla 3/13 :ssa.

Tarrakuvalla oli muassaan joku 13 vuotias tyttö, joka olisi välttämättä halunnut harjoittaa fellaatiota kaikkien musikanttien kanssa. Ei hyvää päivää. Ei sitä kestä. Jotain rajaa. Mikä ihme siinä on, että koskaan ei voi olla oolrait-pohjalta, vaan aina on saatava jotain muuta. Ovatko maamme nuoret naiset kaikki tällaisia? Missä on moraali? Missä on säädyllisyys? Kysyy nimim. Hemi.