5.8.2000 Kauhajoki
(Ruoska(Pupu)NalleTyttö (ja Jonna))
Ennen:
Paikalla yhdeksän jälkeen. Porukkaa harvinaisen vähän. Heti
aluksi suunta päin keikkabussia jonka edessä Sipe selitti
ties mitä ihmisille. Ja esitteli hienoa pikkuautoaan.. :)
Ruoska käteen sille ja muutamia kuvia. Oli kuulemma jo
kolmas ruoska, vaikken mä oo MUISTAAKSENI antanu sille ku
yhden?! Noo, jutusteltiin siinä aika kauan kunnes Sipe
tunki ittensä bussiin ja katos jonnekkin sen jälkeen kun
tuli ulos. Minä majoittauduin ruoskineni lavan eteen
muutamien muiden ihmisten kanssa varmistamaan eturivin
paikkaa. Lämppäribändi oli paikalla ja sen takia maksoimme
kympin enemmän, ei ole reilua. Hieman oli ristiriitainen se
lämppärien keikka.. Ja vieraileva kosketinsoittajakin
kauhistutti meitä vetämällä housunsa alas ja shilleen..
JUST. Lämppärikeikan jälkeen lavan eteen pakkautui
enemmänkin porukkaa ja odottelimme APULANNAN tuloa. Tuukka
kävi (blondina, huh!) virittelemässä bassoaan ja katosi
sitten. Odotusta.
Keikalla:
Vihdoin!! Savuun meinasi tukehtua, samoin ihmismassaan joka
velloi niskaan antaen intiimialuetta kolme senttiä. Poijjat
hyppäsivät lavalle ja Tonin jo legendaariseksi muodostunut
ILTAA! pääsi ilmoille. Aluituksena Poistuisitko mun
elämästäni. Ja kerrotaan nyt ne muutkin biisit kun
kerrankin otin ne ylös.. Eli listan mukaan: Poistuisitko
mun elämästäni, Käännä SE pois, Teit meistä kauniin,
Odotus, ...Silti onnellinen, Hallaa, Ei yhtään todistajaa,
009 (kummin päin ny ikinä ovatkaan ne Mex ja Tex..) Mato,
0010, Silmämuna, Mitä vaan ja Anna mulle piiskaa (tai kuten
minä laulan, ruoskaa Ü )... Listassa huomasin myös Terän,
mutta eivät soittaneet? Tonilla lähes "juhannuskuteet"
elikkä toppi, UPIA lätsä ja niittikaulapanta (josta
tarkkasilmäisimmät havaitsivat lähteneen yhden niitin) ja
erona juhannukseen jokku ihimeen PVC-housut.. Uuuh... Sekä
"teddy-hommelit" käsissä. Nii-in. Tuukalla sininen
takki/paita systeemi jutskajutska jossa oli järjestysmies-
hihna. Samista näimme vain pään, joten vaatteista ei
havaintoa, hiukset oli ainakin mukavasti ponnarilla eteen.
:) Välikommentteina kuului muutamia juhannuksenakin tutuksi
tulleita lausahduksia. Muutamat biisit olivat omistettuja
joillekkin, muista nyt kelle. Taakse vilkuilun tuloksena
havaitsin, että porukkaa ei todellakaan ollut paljoa. Kaksi
ensimmäistä riviä oli tiivistä tunkemista, tönimistä ja
shilleen, ja päätin siirtyä ykkösrivistä kakkosriviin
valuneena kolmoseen. TILAA. Vihdoinkin tilaa hyppiä.
Ainoastaan muutama lisäkseni otti kaiken irti pogoilemalla,
tosin muutaman "hittibiisin" aikana monetkin intoontuivat
käyttämään jalkojaan ja käsiään. Rullaa kulutin kymmenen
kuvan verran, kunnes kuuluisa Apulanta-allerginen kamerani
heitti TILTtiin (IHIME?!) ja veti heti fiiliksiä alaspäin.
Sitä korjaillessa ja samalla hyppiessä ensimmäinen osuus
loppui ja hetken hengähdystauko huutaen poikia takaasin.
Ihmiset ei taaskaan tykännyt mun Viidakkoon! huudosta vaan
sain ilkeitä katseita päälleni ja päätin olla hiljaa ettei
tule turpaan :) Poijjat saapuivat takaisin (odotetusti) ja
kuulimme vielä muutaman biisin. Kuten olemme saaneet
huomata, on Anna mulle piiskaa oivallinen biisi
ruoskanheittoon, ja sinnehän se viides lensi. Ja osui vielä
Toniin, hupsista :) Muutaman kerran näimme Sitä (hei come
on..) käytettävän lavalla. Siihen loppui aivan liian
lyhyeltä tuntunut keikka, pituudesta ei tosin havaintoja,
muttei ainakaan hirveesti päälle tuntia. Valot päälle ja
porukkaa lappaa ulos.
Jälkeen:
Lavan edustalle jäi muutama rivistö porukkaa huutelemaan
järkkäripoijjille ja roudariille ja odottelemaan josko
pänrin poijjaat saapuisivat kurkistamaan juhlakansaa. Kauan
siinä saikin odotella, mutta kyllähän tua aina kannattaa.
Ovista kurkistelun tuloksena huomasin Tuukan käppäilevän
pihalla autoansa kohti. Sinne siis. Muutama muukin oli
tehnyt saman havainnon. Kävin antamassa Demonille ruoskan
ja juttelin muutaman sanan ja menin takaisin sisään muiden
näkemisen toivossa. Plink. Kuva unohtui. Kamera oli
vaihteeksi mukavalla tuulella minua kohtaan vaikka
epäilyttävää ääntä pitikin. Takaisin pihalle ja Demonin
autoa päin. Tuukka kertoi meille armottomia juoruja
(lähettettäväksi Seiskaan..) eräästäkin projektista, mutta
meni vähän ohi että mitä siinä loppujen lopuksi
tapahtuikaan.. :) Jossain vaiheessa selitin Tuukalle
kameraongelmistani ja se tuumasi että kokeilemme uusia
tekniikoita. Laitoimme siis vihreän muoviliuskan (NII
MIKÄ?!) salaman eteen, pitääs kuulemma tulla vihriä foto.
Odotan innolla kehitystä... :) Käski ottaa seuraavalle
keikalle mukaan nähtäväksi. Heitin sille käyntikorttini
että saa kysellä sitä, sanottiin Vi seessit ja hyvät yöt ja
shilleen. Sisälle. Odotusta vieläkin. Ilmeisesti Sipe
saapui ensimmäisenä (ja miten niin muistikatkos)
morjenstamaan kansaa. Kuvia ja armotonta ruoskintaa
molemmilta osapuolilta. Odotusta ja ramppaamista kahdella
eri ovella. Huh. Plink. Toni saapui ovelle numero 1. Sama
kuvio toistuu. Kuvia ja ruoskintaa.. Nimmareita
innokkaille. Minä olen jo päässyt tuon vaiheen ohi ja
odottelin kiltisti. Saimme kuulla pitkien kynsien ihailua
ja muuta yhtä syvällistä herra Wirtasen suusta. Sami oli
vielä näkemättä, ja sen juhannuksena pyytämä ruoska
antamatta. Siihen se tuli sitten vihdoin. Oli muistanut
pyytönsä ja lupauksensa pitää sen tallessa. Ihan
välihuomautuksena että sillä oli uimahousut päässä :)
Missäs muualla niitä nyt kuivattaisi, "jos ne laittaa
pussiin niin ne homehtuu". Niinhän se on. Pihalla
poukkoilua. Porukka katoaa. Muutama sinnikäs joraili vielä
diskossa. Bussit lähtivät yksi toisensa jälkeen kiitämään
kohti kotia. Kuskeja ei ole näkynyt koko iltana mutta
paljonkos tuo nappaa. Sami ja Sipe pihalla ja syöksyn
vihdoin halaamaan Sipeä. Muutamia keskinäisiä ihailun
sanoja molemmilta osapuolilta. (Ja mitä?) Sillä välin Sami
oli ehtinyt kutsua meidät ties mihin tilaisuuksiin mukaan..
:) Keikkabussiin me sitten loppujen lopuuksi kiivettiin.
Kauhia tutkinta päällä, silmäilyä ja ihmettelyä. What are
we doing here?! :) Sami katosi, jäimme "kolmestaan"
ihmettelemään, tiedä nyt mitä kaikkea suustamme päästimme..
(Jaaahaaa..) Sami takaisin. Puheemme siirtyi jotenkin
kummasti kauheisiin miehenalkuihin jotka yrittävät
touhuilla vaikka mitä. Siinä vaiheessa Tonikin sitten antoi
äänimerkin... Jou, se oli koko ajan ollu siellä takana...
:) Jutustelua vielä hetken ja sitten kuski antoi merkkiä
että nyt pitäisi mennä. Ei nyt. Ei nyt! Jonnan sai
suurinpiirtein repiä pois, ei se olisi tullu millään pois.
Vi seessit ja halit ja yhden rumpukapulan kaappaus. Ulos
bussista ja pientä kiljuntaa ja riehumista. Kävin Sipelle
kertomassa kaappauksesta, ei se ainakaan vihaanen ollu..
Kiire. Auto löytyi suhteellisen helposti, vaikka väsy
olikin. Muutamia katseita oksentelevaa nuorisoa kohti,
silmät kiinni ja kotiin. Ja ilta uusiksi unissa..?! :)
KIITOS RAKKAAT IHMISET!! Tämä oli PARAS.
|