1.4.2000 Helsinki
(se sama vanha kusipää (Osa 3.1))
Who will survive and what will be left of them.
Tuugel päällään sellane he-le-ve-tin hiano paita =0(as
always)0=, sellane niinku Simolla , paitsi pitkät, tyyliin
sopivat hihat (no kato vaikka Sipin paita Plastikin
inlaysta). Sitte tietty se kalsareita muistuttava harmaa
mytty mikä sil oli alus päällä, mutta jonka Tuuge kyllä
siinä eka biisin jälkeen varsin taitavasti hiuksia
hämmästyttävän vähän sekoittaen otti pois. Ja sitten gegen
katseenvangitsijana basistilla oli tällainen melko
yksinkertainen, mutta minut aivan täysin lumonnut
komeudessaan kerrassaan uskomaton kimallevyö.
Tonil oli päällään Ankkapopista tuttu
farkkuroiskeläppäsysteemi. Sipel...no farkut ja sillee.
Niin, onhan se toisaalta aivan turhaa joitakin
vaatekappaleita luetella. Mutta ehkä minä kirjoitankin sen
hieman pilke silmäkulmassa...
Kaikki olivat vaikuttivat varsin hyväntuulisilta, taino
Simosta ei ihmeemmin tietoa, mutta hänhän nyt hehkuu aina
positiivista auraa. Toni pelleili siinä vielä pedaalin
kanssa ku roiskeläppä rajoitti häntä polkemasta sitä, ni hän
sitten pyysi Marzin siihen melko teatraalisesti polkemaan.
Marzi siinä hieman kummissaan ekana tuijotteli ja sitten
hyvin harkitsevaisena polkasi pedaalista. Toni sitten
kumarteli hyvin kiitollisena hymyillen. Ja kaikki oli yhtä
hymyä. Minä tähtäilin innoissani kutkuttavia fotoja.
Biisilista oli täsmälleen sama mitä ennenkin.
Tonin spiikeissä kiisivät kiitokset ja muut kauas
Harjukadusta Heinolaan ja myös salin yleisölle.
Tuukka siinä pysäytti jonkun kipaleen (oiskohan ollu
Matonen) Tonin ja supisi tälle jotain.
Leveä hymy ja välkehtivä katse nousi heti tämän kasvoille ja
minä mietin hetken mitä tämä lie sanonutkaan.
Toni paljasti sen pian. Tuukka oli kuulemma sanonut että on
tosi hyvä meno tai jotain että ei parempaa yleisöä ole ollut
pitkään aikaan. *yeaw woaw*
Ja kun se tulee Tuukalta niin kyllä sitä on uskominen.
| 
