25.2.2000 Turku
(se sama vanha kusipää (Osa 2))
Jayn kaa höpistiin kaikesta tyhjänpäiväisestä&tietty
entisist gegeistä & hoilattiin jotai Yellow
Submarinea. Huomasin et ne juomat mitä olin varannu keikan
jälkeen nautittavaksi oli ulkona odotellessa oli umpijäässä
yläkerrassa kuuluessa mitä ihmeellisempää musiikin alkua...
Järkkäri tuli siihen että."Ajattelittiks' te oottaa tääl
(siis sisäl aulas, sohval) yheksään asti?"
Jay:"No nii.."
Mä:"Ei mitää paikkoi hajoteta tai mitää."
Järkkäri laskee päänsä alas hieman pudistaen&kävelee raskain
askelin pois. "Joo en mä sellast uskonutkaan..."
Mä huikkaan viel perään "Sepä hyvä."
Seitsämän maissa, aivan kuin roudarit ilmoittivat,
Sippi&Tontsa sitten astuvat sisään, tervehtivät kävellessään
järkkäreitä ja kenties myös meitä muutamaa odottelijaa.
(Oisko ollu 7 tai jotai). Meitsi herää viimein ku kylmää
vettä niskaan kaadettuna ja huikkaa "Sipe!". Ystävällisen
kärsivällisesti tämä pysähtyy hetkeksi portaissa ja kääntyy
varoavsti kädet täynnä pussukoita&muuta sälää.
Meikä tunkasee ne nuutuneet, puolikuolleet ja jo alunalkaen
melko tökeröt, jokasuuntaan töröttävät, tiesmillä aineilla
kasvatetut&käsitellyt siniset ruusut (tais olla jotai 10)
Sipel ja tämä sovittaa ne melkoisen varattuun kätöseensä
vaivaloisesti. Sitten hän sanoo varsin sipemäisellä,
rauhoittavalla,½yllättyneellä äänellä "Kiitos."
Katson tätä silmiin aidon hymyn levitessä melko
tyytyväisille kasvoilleni ja tokaisen että kiitos itsellesi,
ja jätän herran viimein rauhaan. Ja tietty unohdin koko
foto-jutskan kokonaan...=0) Kuten aina unohdan ja
silloin kun en niin kamra qc koko jutskan.Väliäkö tuolla,
joku paprunpalahan se vain olisi.
Olisi pitänyt kiittään etusijasta musiikista, mieltä
avartavista, oivaltavista musavideoista (etenkin Tuukkaa),
keikoista, fanisälästä&mediaiskuista. Tai ylipäätänsä
kaikesta. Ja Bad Taste-aihe jäi hieman hampaan koloon
Kaistalta ku ei päässy läpi vastaamaan Sipen kommenttiin...
ei sillä et se olis siitä mitään enää muistanu. Oh well,
what the hell! Ei tule mietään ikimuistettavaa verbaalista
ulosantia minulta. Vitut, minä mikään viisas ole! Ja olempa
ujokin. Varmaan heitti Santapukki koko puskan heti kulmalla
roskikseen. Aivitunvan sama. Jäi yx katkennu ruusu. Annoin
sen Jayl ja se irrotti jokaisen terälehden kerrallaan
paljastaen kukan sisimmän. Sen rumuuden. Eikä se paska ees
tuoksunu. Tuollaisina hetkinä Jay käyttäytyy aivan kuin
minäkin käyttäytyisin. Se ei lakkaa hämmästyttämästä ja
järkyttämästä minua.
Sit tuli se lämppäribändi tosi tällee asenteella,
niittinahkikset ja sillee... Jay alko räkättämään ihan
täysillä ja äijät kääntyy kattomaan ku tyyppi nauraa ittesä
hengiltä. Okay, olihan se ehkä hieman huvittava näky.
"Ameeban on pakko olla kitaristi!" kuului Jayn suusta.
Luonnollisesti. Sitte tuli järkkäri jossai vaiheessa taas.
"Valitettavasti minun täytyy nyt pyytää teitä odottelemaan
tuolla ulkopuolella." Anatomia tosin sai passinsa kanssa
jäädä sisälle. *jee jee*
Ja juttu jatkui samaan malliin ulkopuolella, suostuteltiin
Jayn systra meidän narikkapupux ja etittiin Jayn hävittämään
kybänkolikkoa. Ympärillemme oville kerääntyi tätä
mustiinpukeutunutta porukkaa. He on niin erilaisia ku muut.
He onkin anarkisteja...joo, vittuun vaan kaikki ja viinaa
lärviin. Gsus. Anti-massaa ei ole. Kaikki teeskentelevät,
haluavat olla erilaisia, tulla huomatuksi, löytää paikan
jostain, pitää hauskaa....Olkoon.Tyhmä minun on tuollaisia
alkaa selittämään. Eräillä Tampereelta tulleilla neitosilla
oli sitten ennakkoliput, vaikka minulle monen kuukauden
kyselyn tuloksena ilmoitettiin molemmista paikoista
(Musanurkka&Kåren) lippukoneen olevan rikki ja vaikka se
korjattua saataisiinkin ei ennakkoja enää tehtäisi.
No hieman yli yhdeksän ja jonkinlaisen tapahtumajakson
jälkeen pääsimme sisälle (jälleen=0). Meitsi ekana,
mielestäni 9 tunnin odottelun seurauksena ansaitusti, ja
piletti kouraan. Nro. 00001, hienompi mitä Donkkujen
Tähti-piljetti. Logot, Levy-yhtiön&tämän sivuston mainokset
reunassa ja kääntöpuolelta löytyy sponsorin logoa (mikä kai
löytyy myös Tuukan basson takapuolesta, perseestä etten
sanoisi)&kotisivustoa siitäkin...wwww.airwalk.com.
Jopa yläovet ovat valmiiksi auki! I've died and gone to
heaven. Narikkapupu vie vastuullisesti kamat ja liittyy
seuraamme siihen tolppien rakokohtien läheisyyteen. Siinä
sitten seisoskeltiin ja U2-kokoelma soi...In the name of
love, Sunday bloody sunday, One, You're not the only one
staring at the sun... Bono&kumppanit kantautuvat korviimme
kyllästymiseen asti. Näin saadaan ihminen vihaamaan jotain
musiikkia.
Melkoisen pitkältä tuntuvan ajanjakson (kaikki on
suhteellista, mutta tällöin en ollut kellon orjuuttama,joten
tarkempaa ajanmittaustulosta minulla ei ollut) lämppäribändi
saapuu lavalle kuolattuamme jo Jayn kanssa kauniista
sähkiksen luomuksesta joka oli silmiemme ulottuviin
kiusaukseksi asetettu. Rumpali saa soittaa Sipen punaisilla
Yamaha-rummuilla. Tätä minä en olekaan ennen nähnyt...
Luonnollisesti ameebamainen otus on kitaristi. Tietty mä&Jay
purskahdetiin herisevään nauruun ku nähtiin se...ja tätä
kesti taukoamatta jtai pari piisulia! Ei voi mitää, siit
tuli nii Tsimi Piäkallo mielee...ei varmaa pakol pitäs
lämppäri-ameeba moisesta vertauksesta, mutta niin se ny vaa
on. Eihä se nii teatraalinen&"lapsellinen" ollu, ei sama
värine fleda jne., eikä Jimitys enää pidä noin löysiä
housuja (ainakaan julkisesti), ehkä juuri siksi että jäbällä
ei tunnestusti ole mitään alla.
|
