15.4.1999 Joensuu
(Rohkea jota ei voi enää käännyttää)
hmm.. mitenkähän keikkaa voisi sanoin kuvailla. Olisikohan
erinomaisenmahtavanupea riittävä kuvaamaan sitä mieletöntä
tunnelmaa joka villitsi Karjala-talon n.21.10 Kun
viimeinen "lämppäri räppäri" poistui lavalta (heh..
Apulannalta onnistuu kaikki punkista räppiin). Yleisö
pakkautui lavan eteen ja kun ensimmäinen biisi pelkällä
Apiksen kokoonpanolla alkoi, tunnelma nousi kevyesti
kattoon ja ylikin. Minä näin ensimmäisen kerran Apulannan
livenä, eikä varmasti ollut viimeinen kerta, en ole mikään
himohyppijä mutta kun Mato alkoi soimaan oli minun pakko
alkaa laulamaan mukana ja kättä ilmaan. Meteli oli tosin
liian kova. Ehkä ei tuollaiseen 20m*30m koppiin roudata
täyttä PA-kalustoa, mutta vaikka seuraavana aamuna ei
kuullutkaan kunnolla, ei keikalle lähtö kaduttanut
ollenkaan. Mutta kyllä siellä täytyi pettyäkki, olin
rahallisesti täysin varautunut Lavuaarista levyn ostoon,
mutta joku ilmoitti että levyt ovat kai loppuneet, eikä
niitä missään näkynytkään. Muutamat onnelliset saivat sen
levyn. VUI VIDDI!! Olis vaan sisäänmennessä pitänyt
turvautua vanhaan kunnon kyynärpäätekniikkaan.
keikan jälkeen yleisö oli vähintään yhtä lopussa kuin
Apulannan pojatkin. Kerran he joutuivat palaamaan lavalle
ja soittamaan vielä kaksi biisiä jotta yleisö sai täyden
tyydytyksen. Ja eikun ilosaaressa uusiks!
|