12.11.1999 Tampere
(Hanna)
Aivan fuckin hiano keike.
Ihmisiä oli jo ollut viiden aikaan jonottamassa,ja ko
saavuttiin
kavereitten kanssa paikalle oli about sadan metrin
jono.Noh,me
tiätysti kiilattiin ittemme jonon etupäähän.
Porukka oli rentoo,eikä mitään tappeluita (kai) syntynyt
DonHuonot-ihmisten ja Apulanta-ihmisten välille.Ite pidän
molemmista
bändeistä joskin Apulanta vie kirkkaasti voiton.No se
tuskin ketään kiinnostaa.
Apulanta alkoi soittaa joskus kymmenen aikaan Poistuisitko
mun elämästäni-
biisillä.Sen jälkeen seuras jono ns. hittibiisejä,jotka
saivat jengin
pogoomaan itteensä hengiltä.Fiilis oli mahtava!Ja Apulanta
soitti
omaksi ilokseni ja varmaan muidenkin iloksi uuden Käännä se
pois-biisin ja
harvinaisuuden Päivästä toiseen.Bändin vaihto tapahtu
lennossa.Pääkallokiitäjän
jälkeen Apulanta poistui stagelta ja DonHuonot alkoivat
soittaa omaa settiään.
Siinä vaiheessa mä jo suunnilleen roikuin vaan ihmisissä ja
hyvä kun jaksoin
huuliani liikuttaa biisien tahdissa.Kalle sanoikin
mikrofoonin että Apulanta
taisi pitää yleisöstä vähän liiankin hyvää huolta,joka piti
täysin paikkansa,
ainakin mun kohdallani.Myöhemmin tuli vielä Apulanta
veivaamaan yhdessä
Donkkareiden kanssa ja kukaan ei tajunnut enää mistään
mitään.Rantapallot ja
vessapaperit lentelivät ja bändit soittivat toistensa
parhaimmistoa ja
Pellen Tahdon rakastella sinua sekä Dingon
Autiotalon.Bändit taputettiin
monia kertoja takaisin lavalle ja jätkien vaatteet
vähenivät sitä mukaa,mitä
esiintyminen alkoi loppua.Sitten oli vielä jäljellä
Torremolinos-technopläjäys
joka myös sai ihmiset (kumma kyllä) pogoamaan
järjettömästi.Muutama ihminen
nostettiin lavalle heilumaan ja kaikki oli fiiliksissä.
Täytyy vaan sanoa että jopa minä elin täysillä kolme tuntia
elämästäni!
|
