Miten Apulannan keikoilla pitää pukeutua ?

Mitä tekemistä on Apulannalla ja p o r n o täti Tracy Lordsilla ?

(Circus Webzine 1/1997)

Tapaan Apulannan biisinikkarin Tonin keväisessä Helsingissä. Mies saapuu paikalle TV-kuvauksesta, jossa bändi on vetänyt biisejään ruotsiksi. Rumpali Sipe ja basisti Tuukka ovat häipyneet kaupungille. Kolme on bändin uuden albumin nimi.

Levy on onnistunut seuraaja supersuositulle Ehjä-levylle sekä Suomen myydyimmälle sinkulle Anna mulle piiskaa. City-lehdessä viimeisintäkin levyänne kehuttiin...

-En oo sitä juttua nähnytkään, mutta rocklehdet ei Kolmesta tykänneet, Toni kertoo. Eihän toimittajat ikinä kehu ns. hittilevyn jälkeistä levyä. Itse tiedän, että se on kova levy. Lehdistö ei vaan suostu tunnustamaan sitä.

-Yleisön puolelta vastaanotto on ollut erittäin hyvää. Etukäteen vähän pelotti, pidetäänkö levystä. No, se meni suoraan listan ykköseks ja oli kakkosena kolme viikkoa. Itse asiassa 20000 myytyä kopiota ei edes tyydytä. Iski megalomania, että oishan se hienoa myydä miljoona levyä. Toisaalta ei tällä musalla fanejakaan niin hirveästi ole.

Mikä on suosionne salaisuus?

-Bändin rehellisyys ja hyvä musiikki. Meissä on SE juttu. Tietty osa jengistä saa meiltä kicksejä, joita ei saa esimerkiksi Spice Girlsistä tai Popedasta. Pate Mustajärvi on muuten hauska jätkä.

Selvänä vai humalassa?

-No, en mä oo tainnut nähdä sitä selvin päin.

ELVISTELYÄ

Apulanta on noussut yleisestä sylkupista suuren yleisön suosikiksi parissa vuodessa. Kauanko pysytte pinnalla?

-Suosio tietysti heilahtelee. Mulla on semmonen herramme suoma lahja päässäni, joka on tietty toimiva melodiakaava.

Uskon, että pystyisin rahastamaan sillä kaavalla vaikka seuraavat 20 vuotta. Se vaan pitäis tehdä Gösta Sundqvist-pohjalta eli ei keikkailisi. -Jos suosio tippuisi yht´äkkiä, seuraavaa levyä myytäis vaikka vaan neljä tuhatta, niin ahdistaisihan se. Se, joka sanoo ettei välitä julkisuudesta, kusettaa muita. Esillä olo on kuin huume, jota haluaa lisää. Mulla on varmaan aika huono suhde julkisuuteen.

Lähinnä sieppaa, jos joku tuijottaa kadulla. Pitäis osata suhtautua semmosella voittajameiningillä. Mutta jos ei pysty niin ei.

Teitähän on pidetty elvistelijöinä ensimmäisestä EP:stä lähtien.

-Se on ihmisten omaa asennetta. Kaiken voi ymmärtää niin et kusi on noussut päähän. Jos oon ihminen toisia kohtaan, se tulkitaan elvistelyksi. Ihmiset tulee esimerkiksi sanomaan, että vittu minkä näkönen jätkä. Kun mä sanon jotain takasin, niin sitten loukkaannutaan.

Kahdenlaiset tyypit tulee puhumaan ns. julkkiksille: kaverit sekä vittuilijat, jotka huutelee kännissä, että en pidä teistä, mut Duran Duran on helvetin kova. Jos sanon et sä oot tyhmä, jos et tajuu mikä on parasta, niin taas loukkaannutaan. Ei sitä jurpojen selitystä jaksa kuunnella. Ei se toimi.

PORNOTÄHTIÄ JA JULKEITA EHDOTUKSIA

Ehjä-albumin jälkeisestä USA:n matkastanne oli lehdissä hurjia juttuja.

-Sattuihan siellä kaikkea, Toni hymähtää. Turistimatkahan se loppujen lopuksi oli tiettyine kulminaatiopisteineen. Mentiin esimerkiksi laivaristeilylle ja sitten amerikan lokki paskanti mun amerikasta ostetulle takille. Sekös nauratti.

Tavattiin myös elokuvatähti Traci Lords, joka on eräs suosikkinäyttelijöitäni. Niittihän se mainetta myös vaatteet päällä näyttelemällä Johnny Deppin kans Cry Baby-leffassa sekä laulamalla Manic Street Preachersien Holy Bible-albumilla.

Monitaitoinen nainen. Puhuitteko syvällisestikin?

-Olisimme keskustelleet vielä syvemmältä luotaavamminkin, jos kolmas osapuoli ei olisi tullut väliin.

Haluavatko kotimaan tytöt usein testata seksuaalisia kykyjänne?

-Se riippuu paikasta. Klubeilla ilmoitetaan selkeesti, että lähdetään meille paneen.

Itse olen ollut viime päiviin asti varattu mies ja olen käyttäytynyt sen edellyttämällä tavalla. Teinikeikoilla tytöt on jotain 16-vuotiaita, joten se siitä. Toisaalta jos muistelee punk-piirejä, niin siellä oli sellasia äärimmäisen kokeilunhaluisia 16-17 -vuotiaita bööniä, jotka oli valmiita mihin vaan. Typyiltä on lopahtanut asenne, Toni kertoo vakavalla naamalla.

TERVE TERVE -MEININKIÄ

Oletteko vierailleet julkkisbileissä viime aikoina?

-Kutsuin itseni jokin aika sitten Tavastialle julkkisbileisiin. Eihän ne bileet itse asiassa perseestä olekaan, vaikka niin on tullut sanottuakin. Julkkisbileissä on kiva katella, kun kuuluisuudet heiluu kännissä.

Kyllä mua kiinnostaa bileisiin lähteä. Sitä oon vaan ihmetellyt, että antaako järjestäjät jollekin mallitoimistolle lippuja kauneustason nostamiseksi. Ongelmana on se terve terve-meininki, joka alkaa vituttamaan. Hyvässä soseessa bileissä on kuitenkin hauskaa. -Idolini Liam Gallagher harrastaa tätä bileissä mokailua ja juorulehdistössä esiintymistä. Se voiskin olla ihan hauskaa vaikka kyse onkin hieman eri asiasta.

Jos Liam käyttäytyy huonosti, siitä tulee juttu. Mutta jos mä toheloin, niin enintään joku ajattelee, että mikä helvetin runkku tuolla on, heitetään se pihalle täältä.

Mikä on oudoin huhu, jonka olet kuullut itsestäsi?

-Sairaalassa oon maannut monta kertaa. Nivalan Tuiskulassa kävelin kauheessa jurrissa huutaen, että nyt mä haluun pillua, kuka tulee antamaan sitä. Noilla sanoilla. Sukulaisia on ilmestynyt ihan kympillä joka puolelle.

Entä masentavin keikka?

-Heinolan Seurahuoneella Rotary-klubin pikkujouluissa 1992. Sotilaskodissa vedettiin kanssa. Sotilaat istu ja joi kahvia. Apulanta soitti rokkia, meitä vitutti ja sotilaita vitutti.

Erikoisin lehtijuttu?

-Lemmikki-lehdessä 1995. Siinä oli kuva mun koirasta tossa Zetorin rappusilla. Ei lehdellä ole väliä, jos haastattelu on järkevä. Ennemmin hyvä juttu Me Naisiin kuin huono Soundiin.

TREENIKÄMPILLE TERVEISIÄ

Kenen lämmittelijänä haluaisitte soittaa?

-Lontoossa Wembleyllä Oasiksen vieraana. Tai Weezerin lämppärinä jossain pienessä, matalassa klubissa, jossa ois hyvät soittokamat, soundi namu-namu sekä paljon väkeä.

Oletko enemmän laulaja vai kitaristi?

-Laulaja. Tai laulaja-biisintekijä. Häiritsee esiintymistä ihan kympillä kun mikkiständi vie jalat ja kitara kädet. Kiinnostais vaan laulaa, mut ei oo löytynyt sopivaa kitaristia. Listassa lähetinkin terveisiä treenikämpille. Arska Levy-Yhtiöstä tilitti viikon päästä, että kattokaa vähän mitä sanotte. Levy-yhtiöön oli tullut ihan mielettömästi demoja.

Kivaa olis löytää semmonen hyvännäkönen 17-kesänen tyyppi, joka osaisi tykittää kunnolla. Noilla ominaisuuksilla pääsis heti kehiin. Tyttö olis hyvä, mutta fanit tykkäis kyttyrää.

Apulannan meininki on toisaalta niin turskia, että typy tulis hulluksi, Toni nauraa.

Mikä on ollut Apulannan huippuhetki?

-Rantarock 1996. Siinä oli amerikan meininkiä. Homona väkee ja miksauskoppi vitun kaukana. Heittelin lavalta levyjä ja ne tippu johonkin puoleen väliin meininki-osastoa. Mikäs siinä oli soitellessa. Tänä vuonna meitä heitellään varmaan pulloilla.

-Viime kesän Provinssissa lavalle lenti makkara. Heittäjä tuli kysymään myöhemmin, mahtuisiko bändiin. Hyvä meininki, heitinpä laulajaa makkaralla.

-Viime kesän Ankkarockissa vitutti kun Rumban äijä kirjotti, että Apulannan soitossa oli lopettelufiiliksiä. Vähän loukkaannuin, koska meillä oli huomattavasti kovempi meno kuin esimerkiks Waltarilla. Myöhemmin paljastui, että kyseinen toimittaja oli ollut meidänkin setin aikana ykköslavan backstagella nauttimassa kaljaa. -Mulle muuten kolahtaa semmoset baby-ponnarit pään päällä ja tiukat paidat.

Faneille pitäis opettaa tällainen tietty pukeutumistapa...

Tonin vinkki:

-kesällä 1997 kannattaa ostaa kaupasta pikku-ukkoja, muodostaa niistä armeijoita ja sotia hiekkalaatikolla...