Niin väsyneenä mutta onnellisena Hiostavassa kuumuudessa istun junassa Katson maisemia avoimesta ikkunasta Rautatiekiskot vievät ylös pohjoiseen Ne pitkin joen uomaa mutkittelee Ja seurailee ne pitkin joen uomaa vie pohjoiseen Matkalla minne vaan vielä nähdä saan Palan kaunista maailmaa kesävuoteellaan Matkalla minne vaan voin liikkeen unohtaa Kantaa saa maisema mua käsivarsillaan Hetken voin luulla syntyväni uudelleen Nään maailman uudet värit kirkastuneet, puhdistuneet Metsäksi juurtuneet kiveksi jähmettyneet Matkalla minne vaan vielä nähdä saan Palan kaunista maailmaa kesävuoteellaan Matkalla minne vaan voin liikkeen unohtaa Kantaa saa maisema mua käsivarsillaan Metsäksi juurtuneet kuvaksi poistuneet Kiveksi jähmettyneet Matkalla minne vaan vielä nähdä saan Palan kaunista maailmaa kesävuoteellaan Matkalla minne vaan voin liikkeen unohtaa Kantaa saa maisema mua käsivarsillaan |
Matti Koskimies, 2003-10-31T02:05
Takaisin pääsivulle
Takaisin pääsivulle