Se on rautaa Kun joskus ottaa turpaan Se on rautaa aivan pohjaan Aristaa Kun painaa herkkää kohtaa Niin aristaa joskus liikaa Ihmemaa, kurittaa Ihmemaa, tekee oikein Ihmemaa ojentaa Ihmemaa tekee miehen. Se pelastaa Kun yksin kaiken voittaa Se pelastaa monta kertaa Mun unelmaa Kun joskus niin puuduttaa Mun unelmaa pitää vaihtaa Mä tiedän, et voi kantaa Enempää kuin pätkän matkaa, Mut pidempään joskus tarvittiin Sä olet jossain mutta kuollut niin Ainakin meille. Kenelle viimein naurettiin? |
Matti Koskimies, 2003-10-31T02:20
Takaisin pääsivulle
Takaisin pääsivulle