Tuhanteen samanlaiseen hetkeen Syntyväni tunnen uudelleen Tullutkaan ei päivää seuraavaa Unohduttiin yöhön tummuvaan Katkeraa, katkeraa - kuinka vaan Pahoillaan Kuin rukous sun nimes ilmassa Aameneen päättyy viimeiseen Puhkeaa sun jälkes minussa Aariaan verenkarvaaseen En haistanut luotia Vaikka sen itse ammuinkin Niin tulkittiin lakia Jonka joskus itse kirjoitin Katkeraa, katkeraa - kuinka vaan Pahoillaan Kuin rukous sun nimes ilmassa Aameneen päättyy viimeiseen Puhkeaa sun jälkes minussa Aariaan verenkarvaaseen |
Matti Koskimies, 2004-06-17T12:08
Takaisin pääsivulle
Takaisin pääsivulle