Jenni, 2002-11-08 Helsinki, NosturiEnsin ajelimme ympäri Helsinkiä, etsien Nosturia minä, kaverini ja isäni (hän oli kuskimme). No, etsimme, ja löytyihän se lopulta! Siinä vaiheessa oli jo fiilis vähän laantunu... Ovella annoimme liput ja pääsimme heti sisään, jonoa ei ollut sillä lämppärit olivat jo alkaneet soittaa. Eikun takit narikkaan ja menoks! Vähän aikaa pyörittiin ennen ku tajuttiin minne piti mennä :) Oli meiän eka kerta Nosturissa, oltiin vähän pihalla kaikesta! Tultiin siis ylös ja tavattiin siellä meiän kavereita ja jäätiin niitten viereen kattomaan lämppäreitä. No Direction oli jo soittanut ja nyt soitti Luomakunta. Siinäkään vaiheessa ei fiilis ollu velä kovin korkeella. Siinä Luomakuntaa kuunnellessamme katsoin kaveriani ja hän näytti epäilyttävän kalpealta... Luomakunnan esitys oli jo lopuillaan, kun kaverini sano että sillä on tosi huono olo, et sen on lähettävä. Kaveriahan ei jätetä, joten me lähettiin molemmat alas narikoille, ja eikun lattialle istumaan. Menin vähäksi aikaa ylös, juuri kun Apulannan keikka alkoi. Pressut otettiin pois "laatikoiden" päältä, ja alta paljastu hienot lavasteet. Ja kappaleitten välissä kuulu konekiväärin laukauksia, hieno lavashow! Missattiin melkein kaikki Apulannan uudet piisit, mutta kaverillani oli parempi olo, ja menimme takaisin ylös. Ylös kävellessämme kuulin selvästi tuttuja säveliä... Apulanta soittaa vanhoja biisejä...Jess! (Niissä on se hyvä puoli et pystyy laulaa mukana, en ollu kuullu niitä Hiekan biisejä ennen tota keikkaa) No, sillon oliki meillä fiilis jo aivan mahtava! Hypittiin, kädet heilu ja laulettiin "Väkivaltaineeeeen, mutta silti varmaan onnellinen..." Fiilis oli aivan MAHTAVA! Kaikki hyppi ja laulo ihan täysii! Ja huus...! Se oli NIIN ihanaa!!! Mä lauloin niin kovaa ku jaksoin jokasen biisin (Ja se kyllä huomattiin myöhemmin, ääni oli vähän kähee...)! Apulanta poistu jo monta kertaa lavalta mutta aina me vaan jaksettiin huutaa ne takasin! Ihaninta oli varmaan ku Apulanta soitti Madon ja kaikki huus "Minähän olen sellainen joka pahankin karkoittaa...MATO!" Keikan tunnelma oli sanoinkuvaamattoman upea! Kiitos teille Apulannan pojat, oli ihana fiilis ja muutenkin aivan mahtava keikka! Tuun takuuvarmasti uudelleen! - Jenni - |
Matti Koskimies, 2005-03-10T00:29
Takaisin pääsivulle
Takaisin pääsivulle