8.11.2002 Helsinki(nelli) perjantai aamu alkoi suurella vitutuksella ja se piti saada hoidettua pois joten ainut vaihtoehto oli suunnata kohti nosturia, teinihelvettiä ja apulantaa. paikalle saavuttiin vasta viime tingassa ja yläkertaan ei menty vaikka oltas kerrankin voitu.. keikasta ei voi oikein sanoa mitään, oli loistavaa. teinit (mukaan lukien minä..) villiinty oikeasti taas kerran. vaikka näitä tämän pändin keikkoja on mun pieneen elämään mahtunu kohtuullisen monta kymmentä niin silti tämä eros ja paljon. koskaan ennen en ole löytäny keikalta mun unelma miestä, pailannu sen kanssa ja sitte lopuksi kadottanut sitä. nytpä sekin on tehty joten tämäkään keikka ei unohdu ja veri vetää taas seuraavalle.. (niin ja jos se herra tunnistaa itsensä niin ilmottautukoon!) uudet piisit rokkas, mutta vanhat vielä kovemmin. en vaan tajua miten mitä kuuluu jaksaa pomputtaa, mutta pomppiihan sitä kun muutkin. loppuun asti oltiin hulluja ja sitte ei jaksanu enää edes kävellä. mutta keikka oli mahtava, sille ei vaan voi mitään.. joitain asioista voi siis edelleen rakastaa vaikka kasvaakin isommaksi teiniksi? kiitos apulanta, taasen kerran. :) |
Matti Koskimies, 2005-03-10T00:29
Takaisin pääsivulle
Takaisin pääsivulle