1.12.2001 Helsinki

(Hanna) Matkalla Nosturiin muutamat Jari Sillanpää-paitaiset mummot kaddelivat mua ja kaveriani kyllä aika kauhistuneina... heh.. No, ohan se mukava herättä huomiota tavalla tai toisella.. Mummo-järkytysten jälkeen, ehkä siitä jopa hieman huvittuneina saavuimme Nosturin edustalle. Kello oli noin puoli viisi ja porukkaa ei kyllä paljon ollut. Asetuimme oven eteen odottelemaan. Aika ei sinänsä käynyt pitkäksi, kun ajatukset pyörivät Apulannassa, loistavimmassa bändissä ikinä!!(kylmä kyllä oli) Meillä oli sisäänpääsyn kannalta käynyt hyvä tuuri, oltiin vieraslistalla!!! Kato, kun on näitä suhteita... Muistaakseni seittemän kaheksan maissa alko olla jo aika tiivis tunnelma, enää ei ollu ees kylmä, mukavasti liiskautuneena oven ja ihmismassan väliin.. Yheksältä sitte ovet vihdoin avattiin ja myö oltiin ekana sisällä. Korston näkönen järkkäri takisti henkkarit ja hoki samalla "ei mitään hätää, ei mitään hätää..." Eihän meillä mitään hätää ollut, päinvastoin. Sisään päästyämme takit narikkaan ja äkkiä ylös saliin. Varmistin kaverillekkin eturivin paikat. Se kyllä totesi, että toisella puolen salia oli muka parempi paikka ja jäi sinne.

Kahen tunnin jälkeen alko tapahtua, kun Lehtivihreät saapu lavalle. Ne ei kyllä oikeen saanu yleisöä mukaansa, mutta oli se silti ihan okei. Vähän vaille puolenyön Apulanta asteli lavalle. Huomasin Parta-Samin puuttuvan, ehkä hyvä niin. Keikka alko loistavasti Ahdistaa-kappaleella. Ihanaa kuulla vanhempaakin matskua. Parin ekan biisin jälkeen Parta-Samikin astui jo lavalle (liekö tuo hyvä vai huono). Kun bädi ehkä puolentoista tunnin soiton jälkeen lähti lavalta, tiesin että encore kyllä tulee, ja niihän se tulikin, vielä neljä kertaa!! Iki-ihanan Ilonankin pilasi ainoastaan kaksi selkääni liimautunutta 12-vuotiasta tyttöä jotka kiljui mielettömän kimeellä ja kovalla äänellä niin herkää biisiä. En kyllä antanut sen häiritä. Erityisen loistavaa oli mm. Mitä kuuluu, joka oli omistettu Tonin äidille. Vielä lopuksi piiskaa saatuamme ja bädin todella lopetettua soiton Toni hyppäsi yleisöön ja satojen fanien käsien kuljettamana takaisin lavalle. Aivan loistavaa!!! Porukka alkoi hiljalleen valua ulos. Vaikka Apis oli soittanut kokonaiset kaksi tuntia niin ei se siltä tuntunut, olisin voinut jatkaa sitä läpi yön!!! Noh, kaikki hyvä loppuu aikanaan... Kiitos Apulanta, Nosturi-keikka oli kovin ikinä!! (Jouluyö, juhlayö oli myös ihana) Kiitos Toni erityisesti, mä rakastan sua... Hyvät joulut teille ja onnea Simo 24v! T: Hanna