23.11.2001 Tampere

(Heidi) Oooooo, tulin just keikalta ja kello on 2.12 yöllä. Jalat on ihan kipeet 10 tunnin seisomisesta ja hyppimisestä. Kun me saavuttiin oville siellä oli jotain ihme mörköjä venaillu jo pari tuntia. Käytiin kavereitten kanssa kolme kertaa naapuri kauppakeskuksessa lämmittelemässä ja juomassa kahvia. Ovilla oli loppuunmyyty laput ja pikkuhiljaa jengiä alko valuun. Sisään me päästiin pieninä ryhminä kaaoksen välttämiseks. Me päästiin johonkin tokan ja kolmannen rivin väliin. Teharit soi kaijuttimissa. Alettiin jutteleen joittenkin kavereitten kavereitten kavereiden kanssa jotka oli tosi mukavia. Niillä oli pojille ruusut ja ne väänsi kesken Lehtivihreiden soiton siihen jotain piirruustuksia mm. Tonin pään . (oli muuten käsittämättömän hyvä.) Mä olin jo aikasemmin kuullu jotain juttua että lehtivihreet on ihan paskoja mutta mä en oo ihan varma mitä mä ajattelisin. Pari ekaa biisiä oli hyviä, mutta sama tum tum tum oli joka biisissä, sanat vaan oli erit. porukka haukotteli siellä aika isosti ja kaikki nukku. Sit joskus ikuisuuksien päästä lavalle saapui Apulannan entinen keikkakitaristi Sami tuli kuuluttaan bändin lavalle. Jengi vähän huusi kun pojat tulee lavalle. Samassa puolet eturivistä nousi rauta telineitten päälle eikä sieltä nähnyt mitään. Porukka repi mun pitkiä hiuksia joten erittäin vakavasti otettava neuvo: PITKÄT HIUKSET AINA KIINNI! Joku parikymppinen tosi ystävällinen mies irrotteli niitä muitten väleistä ja siirsi niitä mun otsalta. Jossain vaiheessa mä ajauduin vähän kauemmaks ja olo helpottui. Mutta siellä kyllä oli niitä ihme mörköjä jotka vittuili kaikille. Kun pojat lopetti ne tais tehä vielä kolme encoree. Repeilin jonkun häiskän kanssa kun pojat saapuu viimestä kertaa kaikki ilman paitaa. Pakko kehua, hyvä veto. Meille laulettiin Ilona jota varmaan kaikki odotti, ja vikalla kertaa he veti tietenkin Piiskaan. Keikan loputtua sain tietää et ne kaverit joilla oli ollu ruusut oli saanu halata Tuukkaa tai oikeestaan se oli halannu niitä. Ja sainhan mä Tonin nimmarin kukalla ja sydämellä varustettuna. Se kirjotti mun tussilla nimmarit joillekkin ja anto sen sit takas. Ainiin. Mä en kerinny kiittään ihanasta sygelahjasta. Teidän Kadut-sinkku ilmesty 14.9 mun synttärinä, siitä iso kiitos. Ennen kun me lähettiin mä viä häpäsin mun yhen tutun (sori mikko) ja ostin paidan. nyt mä meen suihkuun ja mahdollisimman nopeesti nukkuun, mun fleda on muuten ihan smägmässä. okei. hyvää yötä.