12.7.2000 Tampere

(se sama vanha kusipää (Osa 1.2)) Alkoi tulemaan vähän hiljasempaa tavaraa sieltä lavalta päin ja minä hipsin kiltisti takaisin kamojeni luokse pitäen näin taukoa headbanger's partyssa enne gegeä.Siinä sitten istuin ja siemailin lämmintä Pepsiä kun minut valtasi tällainen pakonomainen tarve alkaa kirjoittamaan.

Gabba gabba - We accept you, we accept you. One of us. Voi tosin olla että minulla oli vain pakonomainen tarve tehdä jotain etten hiljaisuudessa&rauhassa tajuaisi omaa mitättömyyttäni ja kun tiesin että minulla on kirjoitusvälineet mukana alitajuntani ratkaisi ongelman minulle näin. Niimpä kaivan esiin Kuutti lehtiöni & aloitan kirjoittamaan kirjettä Neitokaiselle, mutta en ole ihan sillä päällä. Revin paperin irti ja kirjoitan uudelle puhtaalle paperille käteni symboolisesti pesten kuin Pontius Pilatus aikanaan kaiken mikä päässäni on möyrinyt tähän liittyvistä asioista.

Tehiksen gegeltä tuttu hyyppä kävi söpön jumalattoman iiiihanan rottansa kanssa siinä jossain välissä kauppaamassa Jimikuvia...valitettavasti hän ei kuitenkaan ollut tulossa keikalle. Teki mieli pyytää oikein kauniisti että josko hänkin voisi jäädä. Mutta näin en tee.Porukat pomppii hakemassa vettä ja ties mitä. Minä luritten loput Pepsistä maahan ja katson törkiän näköistä läiskää. Iha ku joku ois kusassu. Kaksi tytteliä istuu siinä lähistölläni, muilla on suuremmat tukijoukot mukana. Mieleni tekee toisaalta puhua heille, mutta toisaalta mieluummin vaan istun. Laitan kengät jalkaani,jos haluaisin murskata jalkani menisin taas pelaamaan sählyä. Toisaalta on sitä monet kesät...ja parit talvetkin menty ihan fiilispohjalta ilman kenkiä (ja välillä vähän ilman jotain muutakin =0) Näkyyp Clichén paukuttajakin taas sisään pinkovan, mikäs siinä ku pummilla pääsee...the more the marrier...right? Siinä aika kuluu ja lokit lentää. Porukkaa alkaa lappaa ja nostan perseeni maasta & hinaan itseni ovelle. Ihmiset järjestyvät erittäin mukavasti & siististi parijonon tapaiseksi.