Apulanta

Kevään 1998 kiertue oli ”Singlet 1993-1997”-levyn tiimoilta järjestetty promootiokiertue. Singlekokoelma ilmestyi samana päivänä kuin kiertuekin starttasi eli 15. päivä tammikuuta. Apulanta keikkaili ympäri Suomen niemen tehden noin kolmekymmentäviisi keikkaa kolmessa kuukaudessa.

Tammikuun kaksi ensimmäistä viikonloppua olivat hyvin erikoislaatuisia, sillä yksi Suomen suosituimmista nuoriso-orkestereista esiintyi samoissa tilaisuuksissa.

Rasmuksen ja Apulannan yhteiset kuusi keikkaa olivat osoitus faneille ja medialle siitä, että molemmat bändit ovat olleet yhteistyössä jo pitkään ja ettei minkäänlaista kilpailuasetelmaa yhtyeiden välillä ole, vaan he ovat hyviä ystäviä ja haluavat tukea toinen toisiaan.

Yhteiskeikkojen tarkoitus oli myös osoittaa yleisölle, ettei musiikki ole kuin urheilu, jossa on vain voittajia ja häviäjiä. Yhtyeet voivat ehkä kilpailla menestyksestään ja levymyyntiluvuista, mutta se on meistä tyhmää. Jokainen kappale tai mikä tahansa muu taideteos on yleisönsä arvoinen. Jos kyseinen taideteos saavuttaa suosiota, menestystä tai nauttii muuten yleistä hyväksyntää, niin toinen taiteilija ei saa olla kateellinen tai tuntea tulleensa väärin kohdelluksi. Hänen tulee olla ylpeä siitä, että joku muu hänen alansa edustaja on saannut arvostusta, sillä kyseinen taidemuoto on nyt yleisesti hyväksytty ja tämä pioneerityö tarjoaa mahdollisuuden menestykseen sekä uusille että vanhoille taiteilijoille. Tämä pätee tietenkin vain silloin, kun uskoo itseensä ja taiteeseensa, ja tekee kaiken voitavansa tavoitteensa eteen.

Tiedämme että elämme kilpailuyhteiskunnassa, jossa vain rahalla on merkitystä. Tietenkään tätä asennemallia ei voi muuttaa vaan sen kanssa tulee oppia elämään. Ja pienen kilpailuhengen ylläpitäminen on tervettä, sillä se saa ihmisen tavoittelemaan vielä parempia suorituksia. Näin elämä ei muutu itsestäänselviksi rutiineiksi, vaan jokainen päivä on uusi seikkailu. Raha luo kilpailun, eivät bändit eikä musiikki.

Tämä oli filosofia näille Apulannan ja Rasmuksen tekemille yhteiskeikoille, näin lyhyesti. Tietenkin jotkut fanit pettyivät, mutta toivomme että monet olisivat olleet tästä ratkaisusta mielissään. Musiikkielämyksen tasoa se ei ainakaan alentanut.

Näillä kuudella Rasmuksen kanssa tehdyllä keikalla oli myös lämmittelijäorkestereita: Inpeach, Against it all ja Inis. Olemme varmoja, että näistä bändeistä tullaan kuulemaan vielä paljon, sillä kovempia uusia bändejä ei kotimaassa tällä hetkellä olekaan.

24. tammikuuta jälkeen Apulannan kiertue jatkui normaalina aina huhtikuun toiseen viikonloppuun asti. Suunnitelmissa oli, että keikolla esiintyisi muitakin kotimaisia huippunimiä, kuten Tehosekoitin ja Hybrid Children.

Tämän kevään kiertueessa oli kiinitetty erityishuomiota äänentoiston laadukkuuteen ja visuaaliseen ilmaisuun. Valo- ja äänitekniikka, jota käytettiin kiertueella, oli markkinoiden parasta.

Kiertuehenkilökunta oli sama ammattitaitoinen tiimi, joka Apulannalla oli aikaisemminkin ollut. Ainoastaan talviolosuhteiden ja huonon ajokokemuksensa takia palkkasivat he autokuskin, joka kyyditsi heidät aina turvallisesti perille keikkapaikalle ja tietenkin myös sieltä kotiin.

Road Crew kevään kiertueella 1998 oli: Juho Penttinen, joka vastasi äänestä; Timo Saarinen vastasi valaistuksesta, lavasta ja visuaalisesta ilmeestä. Ja tietenkin mukana oli Hemi, joka toimi yleismiehenä ja roudarina.

Uutta tällä kevään kiertueella oli krääsänmyyntipiste, josta voi ostaa taatusti laadukasta Apulanta- ja Levy-yhtiösälää. Myyntipisteen valikoimiin kuului paitoja, julisteita, levyjä ja kaikkia muitakin oheistuotteita. Hyvä ystävämmme Hemi toimi teidän kauppiaananne, joten kaikissa fanituotteita koskevissa kysymyksissä kannattaa kääntyä Hemin puoleen.

Ikäviä puolia kiertuella oli joidenkin keikkojen pääsylippujen hinnat.

”Tiedämme sanoneemme moneen otteeseen, että emme suostu esiintymään sellaisissa paikoissa, joissa lipun hinta on yli neljäkymmentä Suomen markkaa. Tänä vuonna jouduimme kuitenkin punnitsemaan arvomaailmaamme uudelleen, ja tulimme siihen tulokseen, että on parempi käydä mahdollisimman monessa paikassa kevään aikana, jotta jokaisella, joka haluaa nähdä Apulanta-orkesterin livenä, on siihen myös mahdollisuus.”, sanoo Tuukka.

”Toinen vaihtoehto olisi ollut se, että olisimme soittaneet vain niissä paikoissa jossa neljänkympin lipun hinta olisi ollut mahdollista järjestää. Tällöin olisimme vain kiertäneet suurimmat kaupungit ja keikkapaikat, joita loppujen lopuksi on Suomessa hyvin vähän.”, Tuukka jatkaa.

Rasmuksen kanssa tehtyjen keikkojen pääsyliput olivat hivenen normaalia kalliimpia ja joillakin muilla yksittäisillä keikoilla saattoi lipun hinta olla kympin-pari kalliimpi siitä normaalista neljänkympin lipun hinnasta.

Mitä Rasmuksen ja Apulannan yhteiskeikkoihin tulee, niin lippujen hintoihin emme voineet juurikaan vaikuttaa, sillä näiden keikkojen kustannukset ovat kohtalaisen korkeita keikkajärjestäjille, joten he halusivat pelata varman päälle, jottei tappiota syntyisi. Raha ratkaisee tässä yhteiskunnassa, piti siitä tai ei.

 

Sepi-karhun tilinpäätös kevään osalta

Se on sitten kevätkiertue päättynyt ja alkaa kesän odotus. Se täytyy sanoa, että kun tammikuussa lähdettiin liikkeelle en ois uskonut miten hauskaa on ollut reissata poikain kanssa. Yksikään päivä ei ole ollut samanlainen, yöstä puhumattakaan. Ensi alkuun meillä oli vuokrabussi, joka kesti just ja just keikkaviikonlopun. Kerran hävisi takajarrut, sitten hajosi kuskin penkki, meni vesiletku, hävisi lämmöt eli sisällä oli melkein yhtä kylmä kuin ulkona. Se tiesi sitä, että meikäläisen vapaapäivät meni aina autoa korjatessa. Mutta sitten ostin Laura Voutilaiselta auton eikä vielä ole tarvinut korjata, enkä usko että ihan heti tarviikaan. Pojat ainakin on tykänneet matkustaa. Johtuisikohan televisiosta ja videoista? Onhan se kiva kun voi kattoa vaikka piirrettyjä tai jotain muuta perheohjelmaa.

Tietysti kun tällä porukalla liikkuu, niin aina sattuu ja tapahtuu. Esim. Cinderellalla tuntui, että kaikki hajoaa käsiin ja jotakuta pitää siitäkin syyttää. Syytettiin sitten Hemiä, koska Hemi oli huonovointisin kovasta merenkäynnistä(???). Kuopion jäähallissa jengiä oli melkein viisituhatta ja kaikki toimi melkein niin kuin pitikin. Meikäläisen mielestä yksi parhaimmista keikoista oli Rovaniemen Monde. Jengi oli hyvin mukana ja jätkät soitti niin kuin olisi ollut elämän viimeinen keikka. Toisaalta kun ajattelee Köyliön keikkaa, niin olihan sekin ihan jees, ainakin yleisömäärän suhteen. Sitten kun ajatellaan sitä toista ääripäätä, niin tällä reissulla ehdottomasti huonoin keikka oli, kuinkas muuten, Lahden Lemonissa. Niin, ja meinas unohtua, että erikoisin keikka oli minusta Kemin Lumilinnassa kun ajatellaan ulkokeikka helmikuun pakkasilla sävytettynä kunnon lumisateella. Mielenkiinnolla odotan tulevan kesän keikkoja, koska näillä näkymin niitä on vallan kauhiasti.

Sitten otan omavaltaisen oikeuden arvostella tätä meidän tiimiä.

Toni

Ei tiedä koskaan onko tosissaan vai ei. Suuttuu äkkiä, mutta leppyy myös nopeasti. Osaa ottaa alkoholia järkevästi ainakin joskus. Erikoinen persoona, jos ei tunne miestä.

Sipe

Reilu ja rehti, pitää sen mitä lupaa. Erittäin viksut harrastukset ainakin omasta mielestä. Välillä hiljainen mietiskelijä, mutta täytyy sanoa, että on sitten mieletön rumpali.

Tuukka

Välillä en tiedä onko lintu vai kala, hiljainen puurtaja, uskoisin että pääsee vielä pitkälle. Jos ei välttämättä basson varressa, niin TV:n puolella ainakin. Kaikin puolin mukava heppu.

Timo

Valoista kaiken tietävä ja osaava. Aina sanavalmis velmuilija, pääosin iloinen veikko, joka sopii tähän ryhmään kuin nenä päähän.

Juho

Hiljainen äänimies, joka ei paljon selittele vaan pistää hommat pyörimään omalla vahvalla ammattitaidolla. Ei paljon valittele, mutta myös sanoo sitten kun on aihetta.

Hemi

on kuin vanha höyryveturi; menee hitaasti, mutta varmasti eteenpäin. Kova puurtaja, vaikka ei aina siltä näytä. Eli ihan jees jätkä.

Itse olen kiertänyt tätä maata vuodesta -74 erilaisten bändien ynnä muitten alan hemmojen kanssa. Aina joskus tuntui siltä, että nyt riittää, ei kestä hermot. Tämän kevään aikana ei ole vastaavaa tunnetta tullut eteen, vaikka luulisi että olisi niin käynyt, kun sentään ollaan niin monta päivää viikossa yhdessä. Senpä takia on kiva odottaa kesän keikkoja. Ainut harmi on se, että Timo ei ole meitä viihdyttämässä kuin muutamalla keikalla. Eli nyt olisi sisäsiistille ja hyvälle valomiehelle töitä. Muuten varmaan ollaan samalla tiimillä liikenteessä koko kesän. Mutta tässä nyt oli jonkun verran asiaa tämän kevään osalta. Meikäläinen alkaa valmistautua huomiseen Porvoon keikkaan, joka onkin meikäläisen osalta viimeinen ennen kesää. Lähden tästä ansaitulle kahden viikon lomalle.

Kevään jatkot ja kesällä nähdään,

Sepikarhu