 Kotisivu |
|
|---|
|
Kiitos kaikille Muuvi 1997 yleisöäänestykseen osallistuneille. Kiva, että tykkäsitte meidän kung-fu videosta.
Tämä video on ollut ylivoimaisesti paras videoproduktio mitä olemme tehneet. Sitä en tiedä, onko se sisällöllisesti tai teknisesti paras, mutta hauskaa kuitenkin oli.
Video sai ideansa 13.7.1997 matkalla Ilosaarirokista takaisin kotiin. Juttelimme valotaiteilijamme kanssa tulevasta tuplasingleprojektista ja siihen tehtävistä videoista.
Liikaa-videon idea oli tullut jo noin vuosi sitten kun katselin erilaisia teeveeohjelmia ja kuuntelin Ministryä. Se oli joku todella tylsä alkuilta ja selailin edestakaisin niitä neljää kanavaa jotka minulla oli. Tuohon aikaan ei näkynyt vielä neloskanavaa vaan se neljäs oli Tampereen oman paikallisteeveen kanava, joka on todella puudutus.
Mulla oli Ministryn edellinen levy cd soittimessa ja teevee päällä ilman ääntä. Yksikään ohjelma mitä silloin tuli ei miellyttänyt minua, joten katsoin aina yhtä kanavaa jotain kymmenestä kahteenkymmeneen sekuntiin ja vaihdoin sitten taas toiselle kanavalle. Minusta oli vain hauskaa katsella jotain professoria ylen yliopistossa ja kuunnella rankaa musiikkia ja sitten vaihtaa kolmoselle missä tuli joku amerikkalainen saippuasarja missä puhuttiin jotain todella pehmeitä.
Siitä sitten tuli mieleen, että tämähän toimisi jos tekisi meidän videoon sellaisen kohtauksen jostain saippuasarjasta tai jotain, taustalla tulisi musiikkia ja sitten seurattaisiin kahden ihmisen keskustelua jossain. Sitten se idea vähän kasvoi ja siitä loppujen lopuksi tuli tuollainen. Mulla oli kyllä viitisen erilaista vuoropuhelua, mutta sitten mä päädyin siihen, että ehkä toi rock star -elämän totuuden kertominen olisi ehkä paras niistä ideoista. Joten sellainen tuli.
No joka tapauksessa takaisin siihen Ilosaarirokin paluumatkaan. Meidän valotaiteilija Timppa harrastaa Tae Kwon Do:a ja se kertoi minkälaista niissä kilpailuissa on kun siellä voi oikeasti ihmiset kuolla ja ne saa todella turpiinsa. Koska meillä on yhteinen intohimo näihin Jackie Chan elokuviin me tuumasimme, että mitäs jos yritettäs ite tehdä sellainen. Timppa tietenkin lämpeni ideaan ja sano et kirjota käsis niin se kyllä hommaa kaikki ne kung-fu taitajat siihen videoon. Ja näin se projekti sitten lähti käyntiin.
Mitä vaan ja Liikaa -videoitahan tehtiin samanaikaisesti, mutta pääpaino jätettiin tälle megalomaaniselle produktiolle ja Liikaa-videon piti olla sellainen sivutuote, mutta kyllähän ne sitten molemmat pärjäsivät loppujen lopuksi hyvin. Mä tykkään siitä Liikaa-jutusta todella paljon ja se on huomattavasti nerokkaampi kuin tää Mitä vaan tai mikään aikaisempi video, mutta mä en ole todellakaan tyytyväinen Liikaa-videon lopputulokseen. Sen valaistus jäi vähän pienelle panostukselle kuvaustilanteessa ja musta se näkyy lopputuloksessa.
Ilosaarirock-matkan jälkeisenä päivänä mä esitin Timpalle käsis-idean ja kysyin pystyykö sen toteuttamaan ja Timppa vastas myöntävästi. Ennen kuin saisimme valmiin videon käteemme, oli edessämme kuuden viikon työ.
Ekaksi pitää laatia budjetti, jotta tiedetään mitä video tulee maksamaan. Koska käsiksessä oli räjähdyksiä, motocrossia, pyssyjä ja stunt-temppuja, tiesin heti, että tätä ei ihan kympillä tehdä. Onneksi Toni, Sipe ja Arska uskoivat tähän ideaan ja he lupasivat antaa minulle tarvittavan rahan.
Tämän jälkeen alkoikin se puhelinhelvetti, jotta kaikki tarvittava olisi valmiina, kun neljän viikon kuluttua aloittaisimme kuvaukset.
Kaikki kuvauskalustot ja muu tekninen juttu on helppo hommata, mutta ongelmaksi muodostui kuvauspaikka. Olin käsikirjoitusvaiheessa miettinyt Heinolan vanhaa liimatehdasta, jossa olimme aikaisemmin kuvanneet meidän Dee Bee -videon ja Lehtivihreiden 0:00 am -videon. Se paikka olisi ihanteellinen tälle videolle, mutta sain selville, että joku oli ostanut kyseisen hallin vuosi sitten ja aloittanut yritystoiminnan kyseisissä tiloissa. Soitin hallin nykyiselle omistajalle ja esitin asiani tästä videosta ja siitä, että olimme ajatelleet kuvata sen tässä hallissa, mutta se ei ilmeisestikään tule kuuloonkaan. Miesääni puhelimessa totesi, että "Ai apupaskan viteo, tytär tykkää apukakasta, että eiköhän tuo passaa ja tuuhan kattelee paikkoja." Se oli kutakuinkin noin lyhyesti.
Mä olin todella yllättynyt tästä ja hallin omistaja lupasi pitää työntekijöidensä pekkaspäivät silloin kuin me tulisimme kuvaamaan, joten me saimme neljä päivää olla keskenämme tuossa tehtaassa kuvaamassa ja saimme tehdä juuri niin kuin halusimme. Tämä oli todella hienoa. En olisi ikinä uskonut, että maailmasta löytyy tuollaisia ihmisiä. Emme me kuitenkaan ihan yksin olleet tehtaassa vaan omistajan poika, Jorma Viittanen, tuli meitä "valvomaan". Hän ei ollut mikään painostavaa vartija vaan pikemminkin osoittautui korvaamattomaksi avuksi kuvaustilanteessa.
Suurin osa rekvisiitasta oli helposti hommattavissa, mutta ne siniset tynnyrit osoittautuivat todella ongelmallisiksi. Minä uhrasin kaksi päivää niiden jäljittämiseen ja vasta kuvauksia edeltäneenä päivänä me sitten saimme ne Kiiltoliima OY:n tehtaalta.
Näyttelijät ja muu henkilökunta oli nähnyt vain käsikirjoitusidean eivätkä he olleet käyneet kuvauspaikalla aikaisemmin. Päätimme käyttää koko perjantain harjoitteluun. Harjoittelun ohella pystytimme lavasteet ja teimme kuvaussuunnitelman. Suurin osa harjoitteluajasta meni minun, Tonin ja Sipen osalta potkujen ja lyöntien opettelemiseen, koska me olemme hyvin jäykkiä poikia ja tällainen heiluminen ei ole meidän erikoisalaamme.
Minulle oli tärkeää, että me näyttelemme itse kaikki kohtaukset ilman stuntteja ja sen takia harjoitteluun meni hyvin paljon aikaa. Lopullisessa videossa on Tonin ja minun osalta vain yhdessä kohdassa stuntmiehet, mutta onneksi ne eivät ole sellaisia ratkaisevia kohtia. Sipen tappelukohdassa laatikoiden keskellä totesimme kuitenkin, että ajan säästämiseksi käytämme joissakin kohdissa sijaisnäyttelijää.
Perjantai meni sitten hyvin myöhään yöhön ja seuraavana päivänä alkaisivat kuvaukset. Lauantaina harjoittelimme vielä puoli päivää niitä temppuja, sillä emme olleet saaneet kaikkia lavasteita ja tekniikkaa kuntoon, mutta iltapäivällä aloitimme sitten Tonin osuuksilla päättäen Sipen juttuihin.
Tässä viikonlopussa oli yksi ongelma: meillä oli Lohjalla keikka. Jos olisin mennyt sinne, video olisi jäänyt tekemättä, joten päätin jäädä pois, vaikkakin se aiheutti hivenen närää orkesterimme keskuudessa. Loppujen lopuksi kaikki ymmärsivät tilanteen ja pääsimme yhteisymmärrykseen.
Eli meillä oli ainoastaan Lauantai aikaa kuvata Sipen ja Tonin osuuksia, sillä he eivät olisi paikalla sunnuntaina. Lauantai menikin sitten todella myöhään. Sunnuntaina aloittelimme minun kohtauksilla ja Sipen stunt kohtauksilla. Sunnuntaina menikin sitten kaikkein myöhäisimpään kello taisi olla jotain kaksi kun olimme tehneet sen päivän työt loppuun.
Maanantai oli varattu kaikille ulkokohtauksille. Auringon takia meidän piti saada tehtaanpihassa tapahtuvat jutut kuvattua ennen puoltapäivää, jonka jälkeen voisimme siirtyä takaa-ajoon ja räjäytykseen. Tämä päivä olikin sinänsä helppo, koska kohtauksia oli loppujen lopuksi aika vähän eikä tarvinnut hosua koko ajan.
Sitten olikin jäljellä koko videon kohokohta eli räjäytys ja hyppy kalliolta alas veteen. Tämä oli sellainen, mistä ei ollut mitään tietoa miltä se loppujen lopuksi näyttää ja meillä oli mahdollisuus tehdä tämä vain yhden kerran, koska toiseen räjäytykseen ei ollut enää rahaa. Kyllä meitä jännitti ennen sitä hyppyä, koska emme pystyneet mitenkään arvioimaan räjähdyksen voimaa tai laatua, eikä minulla ja Tonilla ollut kokemuksia tuolta kalliolta hyppäämisestä. Kerättyämme adrenaliinia ja kuultuamme, että kamerat surisevat niin kaikki menikin sitten itsestään omalla painollaan.
Kun tämä viimeinen otos oli tehty niin minulla oli todella hyvä mieli. Kaikki oli mennyt niin kuin oli suunniteltu ja kenellekään ei käynyt kuinkaan ja olimme alittaneet budjetinkin, joten minulla oli aihetta hymyyn. Ja aina kun saa jonkun työn vietyä kunniakkaasti loppuun niin onhan se aina tietynlainen työvoitto.
Tämä video oli sellainen omaksi iloksi tehty ja tarkoitus oli saada purkaa niitä henkilökohtaisia patoutumia mitä kesän aikana oli tullut. Minusta tämä video ajoi asiansa sillä saralla.
Tietenkään jännittäminen ei loppunut tähän sillä jäljellä oli vielä filmin kehitys ja vasta sen jälkeen tietää oliko mitään mitä olimme kuvanneet tallentunut filmille. Suuri helpotus sitten olikin kehityksen jälkeen videosiirron yhteydessä, kun kaikki kuvattu materiaali oli onnistunut sataprosenttisesti.
Siirron jälkeen oli edessä vielä kaksi päivää editointia ja sitten video olikin valmis. Valmista nauhaa katsellessani minuun iski pelko siitä, että jos tätä ei näytetä kertaakaan sen väkivaltaisuuden takia ja pahalta se näyttikin ennen tammikuuta, sillä video oli tullut vain yhden kerran eetteristä ulos. Onneksi tilanne sitten muuttui tämän alkutalven myötä ja minusta on alkanut tuntua, että ihmiset ovat jo kyllästyneet siihen.
Wiittatuote OY, Matti/Jorma Viittanen, Tae kwon do Lahti, Kymenkartanon koulu, Schauman Wood, PakEnso, Kiilto Liima, Sirkku Orasmaa, Heinolan Levy ja Lista, Voionmaan Opisto, 2nd Floor, Tähtiraketti, Sähköagentti, Has audio team, US eagle, Sinilinkki OY, Tampereen sisä-ampumarata, Lahden kaupunginteatteri, Heinolan poliisilaitos, Studio dellïarte, Airwalk, Mega-air KY, Heinolan nuorisotoimi, Ilpo Kuparinen/Crane video, Arska, Tytti Temonen
Kiitos kaikille yleisöäänestykseen osallistujille. Se pysti oli minulle todella tärkeä, KIITOS!!!!