Apulanta
Kotisivu
Viivakoodit 16.02.2001

Faniystävällinen Apulanta ei halua rahastaa

(Sydän-Häme 7.9.1998, Tiina Keino)

Tänä kesänä yleisön on villinnyt bändi, jonka yksikään soittaja ei ole koskaan käynyt soittotunneilla, mutta jonka laulaja on kirjoittanut YO-kisoista kuusi Laudaturia ja joka on 90-luvulla tehnyt sen, mitä kauan odotettiin: pistänyt menestyksekkäästi kampoihin markkinahenkiselle musiikkibisnekselle.
Heinolalaissyntyinen Apulanta tekee levynsä omalle levy-yhtiölle ja pitää huolta faneistaan.
-Muusikon ammatti on nykyään palveluammatti, rumpali Sipe sanoo.

Faniystävällinen Apulanta ei halua rahastaa

Vuonna 1991 perustettu Apulanta keräsi rivakalla musiikillaan monisatapäisen fanijoukon jo bändin alkuaikoina, mutta kriitikoiden kiitokset bändi saavutti vasta vuosina 94-95
- yhtäkkiä alkoi olla juttuja lehdissä ja televisiossa, mutta se ei tarkoita sitä, että suosio olisi alkanut vasta silloin. Jengi on aina tykännyt, toteaa Sipe
Hän muistelee, että ensimmäinen keikka, jolla oli kunnon fanimeininki pidettiin Valkeakosken nuorisotalo Aknessa. Sipe uskoo bändin suosion johtuvan rehellisestä asenteesta.
- Me ollaan mitä ollaan eikä tässä yritetä esittää mitään. Laulut tehdään elävästä elämästä , ja aina pyritään rehellisyyteen . Siten nuorten on helppo samaistua meihin, selvittää rumpali reseptiä, jolla Apulanta on noussut 90-luvun ehdottomasti suosituimmaksi nuorisobändiksi.
Nuorisobändi onkin ainoa kategoria, johon Apulanta haluaa itsensä sijoittaa. Musiikin luokittelu on Sipen mielestä liian ahdasta, ja se luo ennakkokäsityksiä esitettävää musiikkia kohtaan. Apulanta on kuitenkin ehdottomasti rock.
Yhtye on saavuttanut katu-uskottavuutensa omalähtöisen tekemisen kautta. Basisti Tuukka ohjaa monesti palkitut videot, laulaja-kitaristi Toni tekee musiikin ja koko tiimi työstää yhdessä muun muassa levyjen kannet.
-Ihmiset arvostavat sitä, ja ihmisten kiitoksista saa voimaa jatkaa eteen päin.

Piikkinä isojen yhtiöiden lihassa

Apulanta perusti vuonna 1993 oman levy-yhtiön ^ÔLevy-yhtiö^Ô, koska isot firmat eivät löytäneet yhtyeen demoilla esittämälle musiikille tilaa suomalaisesta musiikkimaailmasta. Nyt kun Apulanta on rikkonut muun muassa eniten myysyn singlen rajan, on muidenkin levy-yhtiöiden mielet muuttuneet.
-Kun meistä tuli suosittuja nämä samat levy-yhtiöt, jotka eivät aikaisemmin meitä huolineet yrittivät ostaa meitä leipiinsä. Siinä oli kieltämättä aika siistiä sanoa, että sori ei tulla, kun ette kerran ottaneet aikaisemmin. Nyt kun me myydään enemmän kuin ne kolme nimeltämainitsematonta levy-yhtiötä, niin kyllä niitä varmaan sylettää, Sipe tuumaa.
Oman levy-yhtiön pyörittäminen vaatii luonnollisesti paljon työtä. Aluksi homma hoitivat Apulannan ja Tehosekoittimen jäsenet, mutta nykyään yhtiön leipiin on palkattu muutama kaveri. Jokainen bändi hoitaa kuitenkin omat kirjanpitonsa ja lakisääteiset asiansa.
Oman levy-yhtiön ansiosta Apulanta pystyy määrittämään järkevät hinnat levyilleen ja keikkalipuilleen, joita jälleenmyyjät eivät saa ylittää.
-Kun itse tekee levyt näkee kuinka paljon levyn tekeminen tulee maksamaan ja näkee kuinka paljon täysihintaisilla CD-levyillä rahastetaan, kertoo Sipe.
Apulannan levyt eivät maksa 90 markkaa enempää, koska bändi haluaa murtaa osaltaan hintakartellia
- Myös keikkalipun hinta 40 markkaa on aika iso raha nuorille.

Esikuvaa voisi hyödyntää

Apulanta haluaa antaa keikkalipun hinnalla faneille muuta kuin humalaista örveltämistä. Bändin jäsenet suhatutuvat kannattajiinsa kaksijakoisesti. Aidot pitkäaikaiset fanit saavat Sipeltä kiitosta, mutta poikkeuksiakin löytyy.
-Känniset teinit, jotka tulevat aivan soseessa örveltämään ja kirkumaan ovat aika ahdistavia. Toisaalta fanejahan nekin ovat ja täytyy aina muistaa, että ilman faneja emme olisi mitään.
Apulanta haluaa, että faneilla on muutakin elämää kuin pelkkä bändi. Keikkatauko ei saa olla elämän ja kuoleman kysymys, sillä esikuvien ihailu ja niistä riippuvaisuus pitää pistää oikeisiin mittasuhteisiin.
Apulanta on silti suuri esikuva monille nuorille niin pukeutumisessa kuin asenteissakin. Sipe toivoo, että bändien vaikutusvaltaa nuoriin osattaisiin jossain mielessä käyttää hyväkseen positiivisella tavalla
- Vaikuttaminen nuoriin pitää tehdä kuitenkin antamalla esimerkkiä. Jos minä haluan, että ihmiset alkavat syödä kasviksia, ei se onnistu sillä, että sanon SYÖKÄÄ KASVIKSIA. Toitottamalla ja tuputtamalla ei saa mitään aikaiseksi, sanoo rumpali, joka muuten itse on kasvissyöjä.

Hyvät harrastukset, kunnon kotikasvatus

Nuorison vetostumista pullamössösukupolveksi on jauhettu lehdissä pitkää.
-Nuorille on niin valtavasti tarjontaa, kun on televisiot, videopelit ja internetit. Kyllähän se väistämättä edesauttaa sitä, että ihmiset istuu himassa ja pelaa vaan koneilla. Ennen sitä juoksenneltiin metsässä ja käytiin uimassa ja lenkillä. Se on sitä kunnon toimintaa, jossa pysyy sielu ja ruumis virkeänä, toteaa Sipe, joka rehellisesti tunnustautuu maalaispojaksi.
Harrastusten avulla nuorten energiaa pystytään suuntaamaan oikein. Apulanta on ylpeä etenkin siitä, että bändin breikattua syntyi monia ns. kellaribändejä, jotka teknomusiikin aikakaudella olivat ehtineet hävitä. Kotikasvatus ja harrastukset muodostavatkin hyvän perustan elämälle.
-Kun kotikasvatus on kunnossa ei harrastuksista tarvitse hakea suurta turvaa, mutta jos kotikasvatuksessa on jotain pielessä, on hieno juttu, jos harrastuksista saa hyviä fiiliksiä.
Alkoholilla ja päihdeaineilla haettu hauskuus on sen sijaa todellisuuden pakoa.
-se on vähän ikävää jos nuoret eivät enää halua olla selvin päin. Jos vain kännissä on hauskaa, on se tosi huono homma..
Apulannan pojat erottuvat pullamössösukupolvesta sillä, että pojat kokevat tekevänsä kovaa ja hyödyllistä työtä.
-Joka ilta sadat ja tuhannet ihmiset saavat meidän ansiosta hyvät fiilikset. Pidän sitä hyvänä asiana.
Muusikon elämä on iskeytynyt Sipen selkäytimeen niin voimakkaasti, ettei muu työnteko enää välttämättä luonnistuisi. Silti ylioppilaaksi itsekin opiskellut rumpali arvostaa kouluttautumista ja työssäkäyntiä.
-On hienoa, jos ihminen kouluttautuu johonkin ammattiin ja tekee työtä. Enhän minäkään soittaisi rumpuja, jos siellä kapulatehtaalla ei olisi joku, joka niitä kapuloita sorvaa.

Tulevaisuus ei pelota

Apulannan tulevaisuus on avoin. Suunnitelmia on vain lokakuuhun asti, kun bändi uusi pitkäsoitto ilmestyy. Siltä on jo lohkaistu menestykseksi noussu sinkku Teit meistä Kauniin.
-Päivä kerrallaan tätä hommaa tehdään. Uskon kuitenkin, että suomalainen musiikkimaailma tulee pysymään vielä kauan rock-henkisenä.
Tulevaisuudesta Apulanta-rumpali Sipellä on omat visionsa ja mietteensä.
-Jos jokainen oikeasti tekisi sitä mitä haluaa kaikilla olisi tosi hyvä fiilis ja maailma olisi hyvä. Jokaisen täytyisi löytää se oma sisäinen ääni ja toimia ikään kuin vaistojen varassa kuitenkin järkeä käyttäen.
Maapallon tulevaisuus ei pelota, mutta...
-Silleen vähän ahdistaa, kun maailmasta yritetään tehdä yhtä suurta bisnesyritystä ja joka ikinen minuutti ja sekunti yritetään hyödyntää ja aika yritetään saada tehokkaasti käytettyä.
-Henkiset arvot ja muut hienot jutut kuten metsissä kulkeminen ja puitten halailu on jäänyt kokonaan pois. Se on aika järkyttävää. Vasta sitten kun kaikki puut kuolevat ja joet kuivuvat bisnesmies ymmärtää, että rahaa ei voi syödä

Tiina Keino