9.4.1999 Pori
(Kaksi ankkaa)
Tampereen keekan ollessa ikärajallinen(kiitos vain) päätimme
raahautua jopa Poriin saakka. Linja-autossa tuli kylläkin
mieleen että onkos tässä nyt mitään järkeä. Ei. Tai siis
silloinhan me niin ajattelimme. No, kuitenkin Poriin
saavuimme jo viideltä ja nousi esiin ongelma että mitä nyt
kun aikaa on vielä kolme tuntia. Päätimme siirtyä
Hesburgerin penkkejä kuluttamaan. Aika kuluikin yllättävän
nopeasti, ja kello olikin kohta seitsemän. Kun saavuimme
nuokulle havaitsimme että jotkut olivat saapuneet JO
kuudelta(joku roti). Noin puoli tuntia siinä sitten joutui
kestämään jotain harvinaisen typeriä ihmisiä joiden tärkein
puuha oli puhua kellä on paras perse ja legendaarisiin
juttuihin sisältyi myös tämä hyvinkin nerokas kysymys että
minkälaista musiikkia Apulanta soittaa. Joku nero
ystävällisesti valaisi että kai se on jotain heviä. Siis
meillä oli elämämme hauskoin keekallejonotus. Kun sitten
pääsimme sisään tajusimme kuinka kupponen paikka on. Alas ei
saanut viedä edes luumusosepurkkia=( Ihmiset ryysivät
aivan tolkuttomasti. Monelta taisi jäädä Lavuaarista-levy
ostamatta kun he säikähtivät isoa pahaa nallekarhua, mutta
me urheasti uhmasimme kohtaloamme ja saimme kuin saimmekin
levyt(kateellisia olette, myöntäkää) Lämppäri aloitti jo
puoli yhdeksän maissa mikä oli aivan ennenkuulumatonta. No,
pitäähän nyt sen verran kehua etteivät he täyttä paskaa
olleet vaan jotkut kappaleet olivat jopa hyviä. Yleisössä
reaktio oli hyvin typerä ja lapsellinen. Kaikki vaan
huusivat että painukaa vittuun... so stupid. Kun lämppäri
oli lopettanut, tuli vähän aikaa aina niin "ihanaa"
europoppista ja diskoa. Kun Tuukka sitten saapui lavalle
niin korvat menivät lukkoon koska vieressä ja takana oli
jonkinsortin fanaattinen ryhmä joka ei muuta tehnytkään kun
kiljui Tuukkaa ja Tonia, huah. Sitten loputkin pändistä
suvaitsi saapua lavalle ja 001 kajahti ilmoille. Huomasimme
että porilaisille sellainen asia kuin pogoilu oli aivan outo
ja niimpä jouduimme siirtymään hiukkasen taaksepäin että
voisimme jopa hyppiä! Itse yhtyeellä näytti olevan ihan
jeejeetä, Toni oli jättänyt hattunsa jonnekkin, laittanut
meikkiä ja jopa smailasi vähän väliä. Ja kun Silmämuna
kajahti ilmoille, tuli ontto olo että jokos se nyt loppui.
Ja kyllähän se sitten loppui=( Koska jalat eivät kantaneet
kuin vähän matkan päähän, saimme havaita että olimme
istuneet hyvin innokkaan fanilauman viereen joka hakkasi
ovea ja kiljui Tuukkaa. Siispä oli ihan pakko nousta. Ulos
astuessamme näimme Tonin juoksevan lujaa faneja pakoon ja
täytyy sanoa että siitä lähti kunnon naurut(hihhih).
Odotellessamme kyytiä kotiin, aika sujui rattoisasti
lauleskellessa Kolmea pientä ankkaa ja siinä sitten nousi
jälleen esiin kysymys että onko tässä nyt mitään järkeä. No
olihan siinä!=)
|
